Hyvä äänenlaatu

Valon (1994) tutkimuksen mukaan puheen vastaanottaja kiinnittää eniten huomiota puhujan äänen piirteissä äänenlaatuun. Muistelepa itse, oletko joskus ollut luennolla, jossa luennoitsijan tapa puhua on tuntunut huomiota herättävältä tai olet kääntänyt radiokanavan toiselle juontajan äänen vuoksi, tai onko kenties jokin oleellinen asia televisiossa esiintyvän henkilön asiasta jäänyt varjoon puheen ollessa hyvin huomiota herättävää?

Oletko itse tuntenut puhuessasi vaikeuksia saada äänesi kuuluville ja soimaan, tai rasittuuko äänesi helposti? Myös monenlaiset tuntemukset kurkussa voivat viitata siihen, että ääntä ei käytetä parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Hyvä puhetekniikka ja äänenkäyttö ovat osa vakuuttavaa esiintymistä, jota tarvitaan nykyään monissa erilaisissa töissä ja työtilanteissa. On melkein vaikeampi keksiä ammattia, jossa puhetta ei tarvittaisi ollenkaan. Kaikenlaiset esitelmät ja asiakastapaamiset sekä myyntitilanteet ovat arkipäivää monelle.

Jos ääni ei soi puhujan mielestä riittävän hyvin tai se kuulostaa enemmänkin variksen raakunnalta kuin puheelta, ei osaansa tarvitse tyytyä. Äänenlaatua on mahdollista parantaa opettelemalla optimaalisempi tapa käyttää ääntä.

Ehkä kuluttavin asia äänenkäytössä on puristeinen tapa tuottaa ääntä. Ääni voi kuulostaa metalliselta ja ponnisteiselta. Ääneen tulee helposti myös enemmän narinaa, eikä se kuulosta kovin soivalta. Ääni rasittuu helposti. Tuolloin äänihuulet puristuvat tiiviisti yhteen melko pitkiksi ajoiksi, myös muut lihakset kurkunpäässä saattavat olla jännittyneet ja äänihuulten alainen ilmanpaine on suuri. Tämä tapahtuu hyvin usein silloin, kun pyritään tuottamaan voimakasta ääntä. Sen sijaan, että voimistettaisiin ääntä resonanssiominaisuuden avulla lisätäänkin puristusta kurkunpäässä ja ilmanpainetta äänihuulten subglottaalisella alueella.

Esiintymistilanteissa puristeisuutta ääneen voi tulla myös esiintymisjännityksen seurauksena. Kun lihakset pyrkivät jännittymään adrenaliinin erittymisen myötä, myös kurkunpään lihakset voivat alkaa tehdä liikaa töitä. Tärkeää olisikin yrittää kanavoida jännitys johonkin muuhun paikkaan vartalossa tai pyrkiä rentouttamaan kehoa ennen äänentuottoa, jotta puheääni ei tämän myötä kärsisi.

Puristeisen äänen vastakohtana voidaan pitää huokoista ääntä. Tällöin äänihuulet käyvät äännön aikana vain harvoin ja mahdollisesti epätäydellisesti yhdessä. Ilmaa pääsee virtaamaan kurkunpäästä suuria määriä ja ääni kuulostaa hyvin vaimealta ja huokailevalta.

Puheen kannalta parasta olisi löytää näiden kahden välillä oleva työskentelymäärä äänihuuliin. On hyvä, että lihakset toimivat aktiivisesti, mutta eivät jännity liikaa. Kun oikea suhde löytyy ääni soi paremmin, kestää pidempiä aikoja puhumista ja kuulostaa täyteläiseltä ja soivalta. Puristeisuuden ollessa ongelmana jo äänen voimakkuuden vähentäminen voi joskus auttaa rennomman äänentuoton hakemisessa.

Tässä joitakin harjoituksia, joilla hyvää äänenlaatua voi harjoitella (toimivat myös hyvänä äänenlämmittelynä):

1. Ota hyvä asento siten, että selkäsi on pitkä ja niska selän jatkeena, kuvittele takaraivosta naru kattoon. Laita kämmen rintakehällesi. Tee pureskeluliikkeitä niin, että hampaat eivät kuitenkaan osu yhteen. Hymise samalla lyhyitä pätkiä matalalta korkealle ja korkealta matalalle. Tunne kädessäsi rintaresonanssin värinä. Voit kokeilla tehdä harjoituksen myös ilman pureskeluliikkeitä ja jatkaa sillä, mikä sinulle toimii parhaiten.

2. Kuukan bilabiaalinen v: Laita huulet kevyesti yhteen ja päästä huulten välistä ilma virtaamaan samalla ääntäen v-äännettä. Ääni kuulostaa vähän ampiaisen surinalta ja huulissa ja poskissa tuntuu värinää.

3. Hymise niin, että saat huulten välissä tuntumaan kutisevaa värinää.

4. Yritä pitää edellisissä harjoituksissa saavuttamasi resonanssivärinän tunne ja sano kevyesti esimerkiksi: ”mmmjjooo”.

Tee kaikki harjoitukset kevyesti. Jos tunnet kurkunpäässä joitakin tuntemuksia, yritä tehdä harjoitus kevyemmin. Jos se ei auta, älä tee nyt vaan kokeile joskus myöhemmin uudelleen. Kurkunpäässä ei pitäisi tuntua mitään näiden harjoitusten aikana.

 

Huom! Harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

Kommentoi tai ehdota aihetta

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.