Katala matala puheääni

Toissa viikonloppuna Ylen aamu-tv:ssä vieraillessani meillä tuli puheeksi matala puheääni. Tämä asia on ollut viime aikoina muutenkin paljon esillä monissa yhteyksissä ja ihmiset ovat usein kiinnostuneita tästä aiheesta koulutuksissa. Monesti tunnutaan ajattelevan, että matala puheääni olisi tavoittelemisen arvoinen asia ja osa vakuuttavaa esiintymistä.

Mikä sitten saa meidät ihannoimaan matalaa ääntä?

Puhekorkeus on jokseenkin kulttuurisidonnainen asia. Esimerkiksi suomalaiset miehet eivät useinkaan käytä puheessaan niin korkeita taajuuksia, kuin italialaiset tai espanjalaiset miehet. Myöskin suomalaiset naiset tuntuvat puhuvan matalammalla äänellä kuin monissa muissa kulttuureissa ja muiden kielten puhujat.

Jos mietitään asiaa eläinmaailman esimerkein, leijonan matala ja voimakas karjaisu on pelottavampi ja kunnioitusta herättävämpi kuin apinan kirkaisu. Myös ihmispuheessa matalan äänen on ajateltu herättävän luotettavuutta kun taas korkeampi ääni ystävällisyyttä. Erityisesti naisten äänenkorkeuden mahdollista madaltumista/madaltamista ollaan spekuloitu juontavan juurensa siitä, että naiset haluavat sopeutua ”miesten maailmaan” työelämässä ja tuntea itsensä tasavertaisiksi. Puheäänen mukauttaminen muutenkin joskus vaikuttaa siten, että samassa työyhteisössä työskentelevät henkilöt alkavat puhua samalla tyylillä.

Matalaa, miksi ei?

Joissakin mainoksissa kuulee käytettävän hyvin jykevän matalaa miesääntä. Tällaisen äänen esimerkkinä pitäminen tai sellaiseen ääneen pyrkiminen voi kuitenkin olla tuhoon tuomittu yritys useimpien henkilöiden ääntöelimistöillä. Tämä jo siksi, että mainosääntä on voitu muokata teknisesti siten, että äänen matalia taajuuksia voimistetaan ja mahdollisesti korkeampia häivytetään. Tällöin ääni saadaan kuulostamaan tummalta ja matalalta. Puhuja ei siis välttämättä alunperin ole itsekään kuulostanut siltä, millaiseksi ääni saadaan mainoksessa kuulostamaan.

Meillä jokaisella on ääntöelimistömme yksilöllisestä muodostumisesta johtuen optimaalinen puhekorkeus, jota äänen hyvän soinnin ja kestävyyden kannalta kannattaa pyrkiä käyttämään. Itselle liian matala puhekorkeus ja pelkkä matalilla sävelillä pysyttely rasittaa ääntöelimistöä, eikä ääni välttämättä kestä sille ladattua rasitusta pidemmän päälle. Kun ääntä käytetään sille ominaisella taajuusasteikolla, ääni soi hyvin, voi hyvin ja kantaa kauas pienellä vaivalla.

Malla Kuuranne totesi aamu-tv:n keskustelussa, että vakuuttavan ja toimivan äänen avainsanana voidaan pitää liikkuvuutta. Silloin, kun puheessa on sekä voimakkuuden että intonaation eli sävelkorkeuden vaihteluita, ääni kestää paremmin ja soi hyvin.

Monotoninen, matala ääni ei siis ole vakuuttavuuden ja hyvän puhujan mittari. Sitäpaitsi, sehän on kuulijallekin erittäin raskasta kuunneltavaa.

 

Äänen elävöittämisharjoitus:

– Lämmittele ääni. Päristele huulilla tai äännä pitkää r-äännettä parin minuutin ajan. Aloita puhekorkeudelta ja voit liu’uttaa pärinää hetken päästä ylös ja alas.

– Hymise kevyesti huulet yhdessä eri korkeuksilta. Voit samalla tarkkailla resonaatiota kehossa. Tunnetko värinää rintakehässä matalilla ja ehkä kasvojen ja suun seudulla korkeammilla taajuuksilla?

– Lue esimerkiksi yllä olevaa tekstiä ääneen vaihdelleen intonaatiota tekstin sisällön mukaan. Varo, ettei lukemisesta tule tietyn sävelkulun noudattamista, keskity asian sisältöön.

– Muista, että suomenkielen lauseet loppuvat aina laskevaan intonaatioon. Jos lauseen loppujen laskeminen tuntuu hankalalta, kokeile aloittaa lause korkeammalta tai pyri lisäämään huokoisuutta, eli ulos tulevan ilman määrää, lauseen loppua kohden.

– Muista hyvä asento: niska ja selkä pitkänä.

– Kokeile rohkeasti äänesi ulottuvuuksia, saatat yllättyä! 🙂

Kommentoi tai ehdota aihetta

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.