Viisi vinkkiä kevään pölytaisteluun

Taas on tulossa aika, jolloin katu- ja siitepölyt alkavat vaivata herkimpien ääntöelimistöjä. Puhetyössä ääntä täytyisi kuitenkin pystyä käyttämään haasteista huolimatta.

Allergialääkkeitä kannattaa käyttää, mikäli oireet ovat selvät. Ne ehkäisevät pahempien infektioiden syntymistä. On kuitenkin olemassa myös lääkkeettömiä keinoja, joita suosittelen kokeilemaan ainakin lääkkeitten lisäksi.

 

  1. Ääni syntyy alunperin kurkunpäässä äänihuulten limakalvojen värähdellessä vastakkain. Limakalvojen joustavuus ja toimivuus onkin avainasemassa kirkkaan ja soivan äänen aikaansaamiseksi. Voimme pitää huolta kurkunpään limakalvoista pidemmällä tähtäimellä juomalla riittävästi nestettä (2 litraa päivässä vettä).
  2. Mikäli pölyt tai esimerkiksi kuiva ilma ovat saaneet limakalvot kuivumaan tai ärtymään, voi höyryhengityksestä olla apua. Tähän oiva keksintö on apteekista saatava vesipiippu. Sen avulla saa höyryn menemään suoraan kurkunpään limakalvoille sen sijaan, että täytyisi höyryttää koko kasvot samalla, kuten esimerkiksi muuten aivan käyttökelpoisessa ”kattilatekniikassa”.
  3. Ääni kulkee kurkunpäästä nielun läpi noustuaan suun ja nenän kautta ulos. Myös tukkoinen nenä voi siis vaikuttaa puheääneen. Pölyt ja limat onkin hyvä huuhtoa nenäontelosta nenäkannulla, jolloin myös allergiaoireet saattavat vähentyä ja hengittäminen helpottua. Nenähuuhtelun voi tehdä tarvittaessa useita kertoja päivässä. Myös nenäkannun voi hankkia esimerkiksi apteekista.
  4. Kun ääni on huonossa kunnossa, vältä voimakasta tai puristeista ääntä. Säästä ääntäsi puhumalla rennosti ja hiljaisella äänellä.
  5. Paljon puhuvan kannattaa myös muistaa tietysti äänen lämmittely ennen vaativaa äänenkäyttöä. Yksi mukava lämmittelyharjoitus on huulilla päristely.

HARJOITUS:
Tee harjoitus kevyesti, herätellen.
– Anna ilman virrata ulos huulten ollessa kevyesti yhdessä siten, että huulet alkavat värähdellä toisiaan vasten.
– Pyri pitämään huulet ja posket riittävän rentoina ja ilmanvirtauksen tasaisena.
– Päristele huulilla pitkiä pätkiä samalla kevyesti ääntäen.
– Äännä ensiksi puhekorkeudelta ja sen jälkeen voit alkaa liu’uttaa ääntä ylös ja alas.
– Voit jopa yrittää päristellä jonkin kappaleen mukaan.

Jos harjoitus tuntuu haasteelliselta, kokeile myöhemmin uudelleen. Tässä on mahdollista kehittyä ja harjoitus tekee mestarin.

 

Mukavaa kevään alkua kaikille!

 

Huom! Blogissa olevat harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

Viikonlopun äänitärppi

Äänen lämmittely on erittäin suositeltavaa, kun tekee puhetyötä tai joutuu käyttämään esimerkiksi voimakasta ääntä. Usein on hyvä hyödyntää esimerkiksi työmatka tähän tarkoitukseen. Yksi seikka kuitenkin pitää ottaa huomioon jos lämmittelee autossa.

Äänen lämmittely voidaan tehdä niin, että tuotetaan esimerkiksi nasaalikonsonantteja (m, n) kevyesti hymisten. Aloitellaan siis ääntöelimistön käyttöä hiljaisella, herättelevällä äänellä. Jos lähdemme heti tykittämään kympillä, voi tulos olla jopa halutusta päinvastainen ja kurkku käheytyy ja kipeytyy.

Autossa sisämelu voi yltää joskus jopa 70 dB:iin saakka. Normaali puheääni taas on yleensä noin 50-60 dB. Eli jos yrität saada äänesi kuuluviin auton taustamelun yli, sinun täytyy useissa autoissa käyttää voimakasta puheääntä.

Äänenlämmittely autossa onnistuu siis siinä tapauksessa, että otat huomioon sen, ettei ääni juurikaan kuulu taustamelun yli. Tällöin kannattaa enemmänkin kiinnittää huomiota äänen aiheuttamiin tuntemuksiin kehossa, esimerkiksi rintakehän ja kasvojen resonointiin.

Niin, ja kannattaa muistaa tämä seikka myös silloin kun hoilaa musiikin mukana tai keskustelee matkakavereiden kanssa. Jos radio kuuluu auton taustamelun yli, sen voimakkuus voi olla suurempi kuin 70 dB ja jos taas puhut/laulat tätä voimakkaammin, aletaan kohta jo tavoitella huutoäänen voimakkuutta. Ja mitä voimakkaampaa äänenkäyttö on, sitä enemmän se ääntöelimistöä rasittaa.

Rentouttavaa ja aurinkoista viikonloppua!

Ps. Kuvan nainen ei toivottavasti ole juuri kuvanottohetkellä tuottamassa ääntä, sillä pään asento (sivulle kääntyneenä) aiheuttaisi kurkunpäälle turhaa puristusta, mistä saattaisi koitua harmia äänenkäytölle. 😉

 

Huom! Blogissa olevat harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

Näin pidät puhelinäänesi huippukunnossa – 9 vinkkiä

Ottamalla huomioon muutamia asioita työpäivän aikana, saat äänestäsi parhaat tehot irti ja pidät työvälineesi kunnossa.

Vakuuttava puheääni lisää menestymistä puhelintyöntekijän työssä. Jos ääni ei kulje tai artikulaatio takkuaa, on vaikeaa tehdä vaikutusta puhelimen toisessa päässä olevaan henkilöön saatikka palvella apua kaipaavaa asiakasta selkeästi. Hyvä puhetekniikka auttaa ääntä pysymään toimivana työn haasteista huolimatta. Lisäksi on olemassa muutamia helppoja niksejä, joilla on selvästi vaikutusta äänen jaksamiseen.

Huom! Olen tehnyt myös ihka ensimmäisen videoblogin, jossa olen kertonut nämä samat asiat. Halutessasi pääset vlogiin klikkaamalla tätä linkkiä.

  1. Lämmittele ääni ennen työpäivän alkua. Lämmiteltynä ääni kestää paremmin koko työpäivän rasituksen ja on heti valmiina, kun aloitat ensimmäiset työtehtäväsi. Lämmittele esimerkiksi päristelemällä huulilla tai r-täryllä tai hymisemällä kevyesti.
  2. Pidä hyvä asento puhuessasi, näin saat hengitys- ja ääntöelimistölle riittävästi tilaa niiden toimintaan. Pidä selkä suorana, niska selän jatkeena, pää suorassa linjassa kehoon nähden, ei kiertyneenä.
  3. Juo vettä pitkin päivää. Äänihuulten limakalvot tarvitsevat kosteutta toimiakseen moitteettomasti. Suositus on juoda kaksi litraa päivässä.
  4. Älä puhu puhelimelle tai näytölle, vaan ihmiselle. Kuvittele esimerkiksi asiakkaasi itseäsi vastapäätä saman pöydän ääreen tai ajattele suuntaavasi puheesi hieman kauemmas paikaltasi. Näin vältät vaipumasta muminamaiseen puhetyyliin ja ääneesi tulee automaattisesti soivuutta, kuuluvuutta ja selkeyttä.
  5. Pyri pitämään äänesi rentona kiperissäkin tilanteissa. Kun mieli kiristyy, hyvin usein myös keho ja ääni kiristyy. Rentoudu ennen seuraavaa soittoa vaikean asiakastilanteen jälkeen. Voit esimerkiksi puhaltaa pitkään suun kautta ulos ja antaa keuhkojen täyttyä alhaalta asti. Toista pari kertaa. Tai käy mielessäsi kehosi läpi ja anna sen rentoutua.
  6. Pidä ainakin yksi 10 minuutin puhetauko päivän aikana. Jo lyhyt tauko koko päivän kestävässä puhumisessa voi vaikuttaa radikaalisti äänen jaksamiseen.
  7. Tee taukojumppaa puheluiden välillä. Rentouta erityisesti ylävartalon lihakset. Venytä kylkiä viemällä kädet vuorotellen kohti kattoa, pyörittele olkapäillä ympyrää ja venytä niskaa viemällä päätä rauhallisesti puolelta toiselle.
  8. Rentouta ääntöelimistösi työpäivän jälkeen palauttavilla harjoituksilla. Äänihuulet kaipaavat jäähdyttelyä vaativan äänenkäytön jälkeen, kuten jalat kovan juoksun jälkeen. Tee esimerkiksi pärinää huulilla tai r-täryllä ja haukottele.
  9. Harjoittele hyvää puhetekniikkaa ja havainnoi puhettasi. Voit vaikka äänittää puhettasi ja pyrkiä analysoimaan sitä objektiivisesti.

Vinkit on koonnut äänenkäytön ja puhetekniikan kouluttaja Johanna Leskelä. Soiva Coaching kouluttaa työyhteisöjä sekä paikanpäällä että verkossa. Lisätietoja nettisivuilta www.äänenkäyttö.fi.

 

Kevätsää lämmittää…

… ja joskus köhityttää. Nyt kun lumet ainakin täällä etelämmässä Suomessa ovat lähes sulaneet, olemme saaneet jo muistutusta siitä, mitä katupöly saattoikaan tehdä hengitykselle ja äänelle. Lisäksi, kun ilmat vielä lämpiävät, alkavat ihanat hiirenkorvat puskea esiin oksista ja kaikenlaiset siitepölyt kutitella allergisten sisäisiä sopukoita. Niin ihana kun kevään ja kesän tulo onkin, se voi monelle olla myös ikävää aikaa näistä syistä.

No, kun pitäisi puhua aamusta iltaan ja ääni on keväisen käheä, mikä avuksi? Allergialääkkeitä kannattaa käyttää, mikäli oireet ovat selvät. Ne ehkäisevät pahempien infektioiden syntymistä. On kuitenkin olemassa myös lääkkeettömiä keinoja, joita paljon puhuville suosittelen ainakin kokeilemaan ja käyttämään lääkkeitten lisäksi.

Ääni syntyy alunperin kurkunpäässä äänihuulten limakalvojen värähdellessä vastakkain. Limakalvojen joustavuus ja toimivuus onkin avain asemassa kirkkaan ja soivan äänen aikaansaamiseksi. Voimme pitää huolta kurkunpään limakalvoista pidemmällä tähtäimellä juomalla riittävästi nestettä (2 litraa päivässä vettä). Mikäli pölyt tai esimerkiksi kuiva ilma ovat saaneet limakalvot kuivumaan, voi höyryhengityksestä olla apua. Tähän oiva keksintö on apteekista saatava vesipiippu. Sen avulla saa höyryn menemään suoraan kurkunpään limakalvoille sen sijaan, että täytyisi höyryttää koko kasvot samalla, kuten esimerkiksi muuten aivan käyttökelpoisessa ”kattilatekniikassa”.

Ääni kulkee kurkunpäästä nielun läpi noustuaan suun ja nenän kautta ulos. Myös tukkoinen nenä voi siis vaikuttaa puheääneen. Pölyt ja limat onkin hyvä huuhtoa nenäontelosta nenäkannulla, jolloin allergiaoireet saattavat vähentyä ja hengittäminen helpottua. Nenähuuhtelun voi tehdä tarvittaessa useita kertoja päivässä. Myös nenäkannun voi hankkia esimerkiksi apteekista.

Paljon puhuvan kannattaa myös muistaa tietysti äänenlämmittely ennen vaativaa äänenkäyttöä. Yksi mukava lämmittelyharjoitus on huulilla päristely (kuten pikkulapset tekevät leluautoilla ajaessa).

HARJOITUS:
Tee harjoitus kevyesti, herätellen.
– Anna ilman virrata ulos huulten ollessa kevyesti yhdessä siten, että huulet alkavat värähdellä toisiaan vasten.
– Pyri pitämään huulet ja posket riittävän rentoina ja ilmanvirtauksen tasaisena.
– Päristele huulilla pitkiä pätkiä samalla kevyesti ääntäen.
– Äännä ensiksi puhekorkeudelta ja sen jälkeen voit alkaa liu’uttaa ääntä ylös ja alas.
– Voit jopa yrittää päristellä jonkin kappaleen mukaan.

Jos harjoitus tuntuu haasteelliselta, kokeile myöhemmin uudelleen. Tässä on mahdollista kehittyä ja harjoitus tekee mestarin.

Mukavaa ja kirkkaan äänekästä kevään alkua kaikille!

 

Huom! Blogissa olevat harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

Keho on äänen soitin, osa V

Keho on äänen soitin -juttusarja keskittyy siihen, miten kehomme vaikuttaa äänen toimivuuteen. Pääajatuksena on se, että ääntä ja kehoa ei voi erottaa toisistaan, vaan ne toimivat yhteistyössä. Keho toimii ikään kuin soittimena äänellemme.

Kehon asento

Koko kehon asento vaikuttaa äänen toimivuuteen. Kun pidät hyvän ryhdin, hengitys helpottuu, kurkunpään alueelle ei tule turhia jännityksiä ja lihakset pysyvät riittävän rentoina tuottaakseen parhaan mahdollisen tuloksen. On hyvä pitää mielessä se, että selkä pysyy suorana ja niska selän jatkeena puhut sitten istuen tai seisten. Liian staattinen asento voi kuitenkin myös aiheuttaa jumituksia erityisesti niska-hartiaseudulla. Muista siis pitää yllä liikettä kehossa ja pitää esimerkiksi taukoja istumatyöstä. Kannattaa yrittää päästä tavasta, jossa ristitään jalat tai annettaan kehon valahtaa röhnötysasentoon.

Kehon hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta. Yleiskunto ja lihasvoima voivat vaikuttaa siihen, miten saamme äänen toimimaan. Maltillisella lihaskuntoharjoittelulla hoidat esimerkiksi niska-hartiaseudun lihaksia niin, etteivät ne jumiudu helposti. Myös esimerkiksi erilaiset joogaharjoitukset ovat hyväksi keholle ja äänelle.

Suorista keho näiden vinkkien avulla:

  • Istuessa: pidä molemmat jalkapohjat tukeavasti maassa, tunne istuinluut takapuolen alla. Kuvittele, että takaraivostasi lähtee näkymätön naru kattoon ja niska ja selkä pitenevät kohti kattoa. Kääntele hieman päätä puolelta toiselle ja kuvittele, että pää kelluu kevyenä ylimmän niskanikaman päällä.  
  • Seistessä: Pidä polvet hieman pehmeinä niin, että ne eivät ole takalukossa. Kuvittele, että takaraivostasi lähtee näkymätön naru kattoon ja niska ja selkä pitenevät kohti kattoa. Kääntele hieman päätä puolelta toiselle ja kuvittele, että pää kelluu kevyenä ylimmän niskanikaman päällä.  

Tämä oli tällä erää viimeinen osa sarjasta Keho on äänen soitin.

Keho on äänen soitin, osa IV

Keho on äänen soitin -juttusarja keskittyy siihen, miten kehomme vaikuttaa äänen toimivuuteen. Pääajatuksena on se, että ääntä ja kehoa ei voi erottaa toisistaan, vaan ne toimivat yhteistyössä. Keho toimii ikään kuin soittimena äänellemme.

Leuan ja kasvojen rentous

Leuan rentous ja riittävä avaaminen on yksi tärkeä asia hyvän puhetekniikan aikaansaamiseksi. Monesti huomaa ihmisiä, joilla on tapana puhua hyvin pienellä suun liikkeellä. Voi olla, että ylä- ja alahampaat pyrkivät koko ajan olemaan yhdessä ja purentalihaksissa on huomattavia kireyksiä. Purentalihasten kireudet ovat tavallisia esimerkiksi yönarskuttelijoilla. Voi myös olla, että suuta ei vain ole hoksannut avata tarpeeksi puhuessaan.

Kun leuka laskeutuu riittävän alas, ääni pääsee resonoimaan paremmin ja äänen soivuus ja kuuluvuus kasvavat huimasti. Myös artikulointi helpottuu suun avaamisen ansiosta. Kannattaa huomioida, että suun liike artikuloinnissa on nimenomaan ylös-alas -suuntainen, eikä esimerkiksi leviä poskiin. Artikulointia yritetään joskus selkiyttää sillä, että varsinkin e- ja i-ääneiden kohdalla levitetään suuta kohti korvia, mikä voi vaikuttaa kuulijasta/katselijasta jopa irvistelyltä sekä aiheuttaa turhia jännittymiä poskilihaksille.

Kasvojen lihakset yleensä ottaen kannattaa lämmitellä ja rentouttaa ennen äänellistä suoritusta, sillä ne osallistuvat artikulaatioon ja äänen soivuuden muodostamiseen. Kasvojen/leukojen kireyksiin voi saada myös apua esimerkiksi Voice Massage tai VoiceWell -hoidosta.

Rentouta kasvot ja leuka:

  • Avaa suusi ja silmäsi niin suuriksi kuin mahdollista ja pidä hetki. Sitten purista kasvosi kurttuun nenän ympärille silmät ja suu kiinni ja pidä hetki. Toista muutaman kerran.
  • Huomaa myös esimerkiksi ylähuulen toiminta. Onko huuli puhuessa jähmettynyt johonkin asentoon, vai toimiiko se aktiivisesti artikulaation apuna? Venytä ylähuulta etusormen ja peukalon pihtiotteella hetki.
  • Hiero käsilläsi purentalihaksia poskiluiden alapuolella. Anna suun olla hierottaessa hieman auki. Ravistele tämän jälkeen päätä niin, että posket ja leuka hölskyvät. Päästä samalla ääntä.

Seuraava osa sarjasta Keho on äänen soitin julkaistaan viikon kuluttua.

 

Keho on äänen soitin, osa II

Keho on äänen soitin -juttusarja keskittyy siihen, miten kehomme vaikuttaa äänen toimivuuteen. Pääajatuksena on se, että ääntä ja kehoa ei voi erottaa toisistaan, vaan ne toimivat yhteistyössä. Keho toimii ikään kuin soittimena äänellemme.

Äänihuulet ja kurkunpää

Äänenlaadusta puhuttaessa äänihuulet nousevat tärkeään asemaan. Äänihuulten on hyvä olla puhuttaessa lähellä toisiaan, mutta liiallista puristusta ei saisi olla. Mikäli äänihuulet puristuvat pitkiksi ajoiksi ja tiukasti yhteen, ääneen tulee puristeinen sävy ja esimerkiksi narinaa voi tulla puheeseen useammin. Jos taas mietitään vastakohtaa, hyvin huokoista ääntä, äänihuulet eivät juurikaan vietä aikaa tiiviisti yhdessä, vaan ilmaa pääsee virtaamaan keuhkoista kurkunpään läpi hyvin paljon ja äänestä tulee huokoisemman kuuloinen. Äänen kestävyyden kannalta olisi hyvä, jos pääsisimme kurkunpään tasolla taloudelliseen tilanteeseen, jossa äänihuulet toimivat aktiivisesti, mutta rennosti.

Äänenlaatuun ja äänihuulten toimintaan vaikuttaa suuresti se, miten olemme tottuneet äänihuulia käyttämään. Joskus myös lihasjumitukset kehossa ja esimerkiksi niska-hartiaseudulla voivat aiheuttaa puristusta kurkunpään seudulle ja näin ollen myös äänihuuliin.

Optimaalisen äänihuulten toiminnan löytämiseksi on olemassa monia hyviä harjoituksia. Näistä suosituksi ovat tulleet esimerkiksi pillin tai putken kanssa tehtävät harjoitukset. Alla on Ingo Titzen video pilliharjoittelusta. Tee harjoitukset siten, että kurkussa ei tunnu pahalta. Jos tunnet kurkunpääsi väsyvän, kokeile tehdä harjoitus hieman kevyemmin. Mikäli tämäkään ei auta, pidä taukoa ja kokeile joskus myöhemmin uudelleen. 

Seuraava osa sarjasta Keho on äänen soitin julkaistaan viikon kuluttua.

Huom! Blogissa olevat harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

 

 

Huolla ääntäsi ennen kuin on myöhäistä

Sanomalehdissä eri puolilla Suomea oli tässä pari päivää sitten juttua puhetyöläisten äänenhuollosta. Esimerkiksi oli nostettu armeijassa työskentelevät henkilöt, jotka joutuvat käyttämään hyvinkin voimakasta ääntä usein. Juttua varten haastateltu fonetiikan apulaisprofessori Maija S. Peltola totesi saman, minkä itsekin olen vuosien varrella todennut useaan otteeseen – äänen tärkeys huomataan usein vasta, kun ääni oireilee tai ei toimi lainkaan.

Peltolan mukaan parasta äänenhuoltoa olisi löytää omin äänensä ja käyttää sitä. Hänen mielestään oman äänensä löytää kotona rentoutuneena puhuessaan. Tämä voi monen ihmisen kohdalla pitää paikkansa, mutta kuten toinen haastatelluista, puheterapeutti Katja Saarela kertoo, se ei ole aina niin yksinkertaista. Toisinaan olemme voineet kehittää puhetapamme sellaiseksi, että se rasittaa ääntöelimistöämme jatkuvasti. Tuolloin olisi hyvä tarkistuttaa äänenkäyttönsä ja puhetapansa ääniammattilaisen korvalla.

Yksi tärkeistä äänen hyvinvointia lisäävistä tekijöistä jutun mukaan on se, että käyttää ääntään itselleen ominaiselta korkeudelta. Joskus voi olla, että olemme ottaneet käyttöön itselle joko liian korkean tai liian matalan tavan puhua. Olen kirjoittanut aiemmin matalasta puheäänestä myös tässä blogissa. Puheessa on hyvä olla korkeusvaihtelua, mutta keskimääräisen puhekorkeuden tulisi olla itselle optimaalisella tasolla.

Narinasta jutussa kirjoitettiin seuraavaa: ”Joillakin äänihuulia rasittavaa narinaa syntyy luonnostaan paljon. Narina on tuttu muillekin, sillä se kuuluu suomen kielen intonaatioon, jossa ääni laskee voimakkaasti lauseen lopussa.” On totta, että usein narinaa tulee nimenomaan lauseiden loppuun. Tätä ei kuitenkaan pitäisi ottaa itsestään selvyytenä tai tarkoituksenmukaisena. Suomenkielen lauseiden laskevan intonaation vuoksi äänen pitäisi päästä matalammille korkeuksille lauseiden lopuissa. Tuolloin monen puhujan kohdalla voidaan havaita äänessä kireyttä, joka estää puhekorkeuden rennon laskun siten, että myös matalat äänet kuulostaisivat narinan sijaan soivilta. Hyvässä, riittävän rennossa ja soivassa äänessä ei ole lainkaan narinaa, edes lauseiden lopuissa.

Saarelan neuvot äänen lämmittelyyn kuulostavat tutuilta. Itsekin suosin paljon hyminöitä, päristelyitä ja haukottelua. Muina hyvinä vinkkeinä jutussa mainitaan esimerkiksi rykimisen välttäminen, terveelliset elämäntavat ja äänilepo.

Kyseinen juttu löytyy esimerkiksi täältä.

 

Uutta tutkimusta lastentarhanopettajan äänestä

Hei vaan, pitkästä aikaa!

Aika on vierähtänyt nopeasti pienen pojan uusia taitoja ihmetellessä ja perässä juostessa. 😉

Halusin kertoa teille uudesta tutkimuksesta, joka on julkaistu kesäkuussa. Itse en valitettavasti päässyt väitöstilaisuuteen paikalle, koska olin matkoilla, mutta tässä asiasta kevyesti tutkimukseen perehtyneenä:

Elina Kankareen vokologian ja puhetekniikan alan väitöskirja lastentarhanopettajan ääneen liittyen tarkastettiin Tampereella 7.6.2014. Valmistuneessa tutkimuksessa tarkastellaan erilaisilla menetelmillä äänen kuormittumista. Tutkimukseen osallistui 93-119 naispuolista lastentarhanopettajaa. Tutkimuksen mukaan 71,5 % osallistujista koki toistuvaa äänen ylikuormitusta. ”56,3 % raportoi äänen käheytymistä ilman infektiosairautta ja 10,9 %:lla todettiin selkeä orgaaninen muutos äänihuulissa. Runsaista äänioireista huolimatta 86 % lastentarhanopettajista koki äänensä palautuvan kuormituksen jälkeen seuraavaan päivään mennessä. Taustamelua pidettiin työympäristössä pahiten ääntä kuormittavana tekijänä.” (Kankare, 2014). Tulokset viittasivat muun muassa siihen, että äänen kuormittumisessa äänenlaatua keskeisempiä ovat esimerkiksi äänen korkeus, äänenpainetaso (voimakkuus), lepotaukojen pituus ja toipumismekanismien tehokkuus. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Tutkimus uutisoitiin myös Aamulehdessä samana päivänä. Jutussa oli nostettu esiin lastentarhanopettaja Päivikki Viitanen, joka joutui vaihtamaan työpaikkaa äänen menettämisen vuoksi. Uudessa työpaikassa ääniongelmat hellittivät. Artikkelissa todettiin, että Tampereella lastentarhanopettaja- ja luokanopettajaopiskelijoille ei järjestetä lainkaan puheäänen koulutusta. Kankare kertoo, että Yhdysvalloissa ääniongelmista aiheutuvista opettajien poissaoloista tulee miljoonaluokan kustannukset.

Jutussa oli myös Elina Kankareen seitsemän loistavaa vinkkiä äänenkäyttöön henkilöille, jotka käyttävät ääntään paljon töissä. Listaan Kankareen vinkit tähän loppuun:

1. Ääntä kannattaa lämmitellä ennen työpäivää. Hyräile kevyesti tai päristele ärrää eri korkeuksilta.
2. Juo riittävästi vettä. Kuivat limakalvot ovat herkempiä rasittumaan. Vettä pitäisi juoda vähintään 1,5 litraa päivässä.
3. Haukottele välillä. Se rentouttaa kurkunpäätä.
4. Jos sinun pitää saada esimerkiksi lasten huomio, käytä tiukua tai muuta merkinantoääntä.
5. Pidä taukoja. Älä puhu tauotta työpaikan kahvihuoneessa, jos itse työssä täytyy puhua koko ajan.
6. Puhu suoraan kuulijakuntaan päin. Pidä kaula suorassa, äläkä käännä sitä puhuessasi alas tai sivuille.
7. Äänen käyttöön voi saada koulutusta. Sitä antavat vokologit. Puheterapeutit auttavat äänen häiriöissä.

Hyvää uutta vuotta!

Kiitos edellisestä vuodesta asiakkaille ja yhteistyökumppaneille sekä hyvää alkanutta vuotta 2014!

Viimeisimmässä Puhetyö-verkkolehden julkaisussa oli hyvä juttu äänensä menettäneestä ja sen takaisin saaneesta konsultista ja valmentajasta. Hän oli joutunut opettelemaan kantapään kautta äänenhuollon merkitystä puheammatissa. Kannattaa tsekata!

http://puhetyo.fi/2013/12/09/aanen-menetys-opetti-sen-arvon/