Asiaa äänenlaadusta, kesäkurssi ja uudet sivut

Hyvä äänenlaatu tekee puheäänestä ilmaisuvoimaisen ja kestävän työkalun. Ääntä voidaan kouluttaa ja muokata sellaiseksi, että se toimii kaikissa tilanteissa. Tässä videolla esittelen kolme erilaista tapaa tuottaa puheääntä ja kerron hieman myös äänen syntymekanismeista.

Kesäkurssi 2018

Muun muassa äänenlaatuasioita tarkastellaan myös tulevalla Säkenöivä puhuja – esiintymisen ja äänenkäytön kesäkurssilla 30.6.-1.7.2018 Tampereella.

 

Uudet kotisivut

Soiva Coachingilla on uudet kotisivut ja blogi on pikkuhiljaa tarkoitus siirtää sinne. Jatkossa blogitekstejä tulee siis osoiteeseen: aanenkaytto.fi/blogi.

 

Olisi pitänyt pystyä parempaan!

Olipa kerran ujo tyttö

Odotan vuoroani oven takana ja jännitän. Kädet hikoilevat, sydän hakkaa ja yritän sinnikkäästi näppäillä huilustani äänettömästi vaikeinta kohtaa yhdestä kappaleesta. On vuoroni. Astelen näyttämölle. Katsomossa istuu neljä henkilöä. Aloitan ohjelmistoni soittamisen ja pelkään sitä vaikeaa paikkaa. Kun se lopulta tulee, mokaan. Juuri niin kuin monta kertaa harjoituksissa, vaikka sain kohdan jo menemään hyvin jossain vaiheessa. Myös asteikot soitan takellellen. Poistun paikalta itseäni mielessäni soimaten. En ollut harjoitellut riittävästi. En ollut riittävän hyvä. Olisi pitänyt pystyä parempaan.

Muistan lapsuudestani ja nuoruudestani monenlaisia esiintymistilanteita, joista ahdistavimpina nuo tuskalliset minuutit kurssitutkintoja suorittaessa.

Mokaamisen pelko oli silloin konkreettisesti läsnä.

Muistan jännittäneeni luokassa vastaamista ja sitä, tuleeko ääneni ilmoille soivana vai kähisevänä köhinänä. Haaveilin myös nuorisomusikaaliin pääsystä, mutta pääsykokeissa en saanut itsestäni mitään irti. Toisaalta muistan nauttineeni kansanmusiikkiyhtyeemme keikoista ja juosseeni alakoulussa ympäri luokkaa luokkakaverieni kanssa eläytyessäni esittämään vanhoja suomalaisia elokuvia.

Heittäydyin tarinaan ja unohdin esiintyväni.

Eräänä päivänä

Vasta pitkään näiden kokemusten jälkeen päälle parikymppisenä lähdin kaverini innoittamana improvisaatiokurssille. Tuolla kurssilla oli henkilö, joka houkutteli minut hakemaan harrastajateatteriin. Muistan edelleen sen valtavan pakahduttavan riemun tunteen, kun kuulin päässeeni sisään. En voinut uskoa sitä todeksi. Se oli minulle todella suuri juttu.

Se osoitti vääräksi uskomukseni itsestäni ja kuvitteellisista rajoituksistani.

Harrastin näyttelemistä lähes kymmenen vuoden ajan. Harrastus ravisteli ajatuksiani siitä, onko esiintymisestä lupa nauttia. Mokaamisen pelko ja itsekriittisyys pysyivät myös sinnikkäästi mukanani. Pia Koposen pitämällä improvisaatiokurssilla Teatterin ja draaman tutkimuksen opinnoissa koin havahtumisen sisäiseen kommenttiraitaani, siihen nalkuttajaan, joka ei usko minun onnistuvan ja pyrkii rajoittamaan luovuuttani negatiivisuudellaan.

Sitten

Huomasin laittavani itseni yhä uudelleen erilaisiin esiintymistilanteisiin ja haastavani mokaamisen pelkoani kerta toisensa jälkeen. Nauroin mielessäni pelolleni ja hyppäsin mukaan nalkuttavan kommenttiraidan jäädessä jyrkänteen reunalle.

Tajusin, ettei minuus ole niin mustavalkoista. Goffmanin itsensä esittämisen teorian mukaan esiintymisemme muokkautuu sen mukaan missä tilanteessa kulloinkin olemme. Myös introvertti voi innostua ja käyttää voimakasta ääntä, olla halutessaan vakuuttava.

Klovneriakurssit ravistelivat lopulta vielä enemmän mokaamisen pelkoani. Sitä, että on ihan ok mokata, tai itse asiassa klovneriassa se on jopa toivottavaa. Ehkä suurin oivallus loistavilta Taina Mäki-Ison kursseilta itselleni on ollut hengitys. Vaikka olin puhetekniikan opintojeni ansiosta jo mielestäni hengittämisen mestari, silti lavalla jännittävässä tilanteessa lakkasin hengittämästä. Se tunne, kun jännittävässä tilanteessa puhaltaa suun kautta selvän kuuluvan huokauksen saaden koko kehon rentoutumaan, eikä yhtäkkiä olekaan kiire tai hätä mihinkään, on sanoinkuvaamattoman helpottava.

Voi vain olla läsnä, vaikka on siinä lavalla ja kaikki tuijottavat.

Nykyään

Jännitän edelleen esiintymistä. Varsinkin uusia tilanteita. Myös spontaanit puhetilanteet saavat minut usein jännittämään. Vuosien myötä kokemukseni esiintymisestä eivät ole poistaneet jännitystä kokonaan. Jännittämisaika ennen tulevaa tapahtumaa on kuitenkin jonkin verran vähentynyt ja esiintymisestä nauttiminen on selvästi lisääntynyt. Osaan varautua siihen, että tuo jännittämisen hetki ja päivä tulee. Syön hyvin edellisenä päivänä, koska tiedän, etten juurikaan saa syötyä h-hetkellä, juon riittävästi vettä, pyrin tekemään asioita, jotka rentouttavat, kuten urheilla ja ulkoilla. Meditoin. Hengitän.

Hyväksyn sen, että keho ja mieli reagoivat tilanteeseen enkä enää pyristele vastaan ja toivo jännityksen oireiden katoavan.

Tietous äänenkäytöstä ja äänenkäytön hallitseminen on kasvattanut esiintymisvarmuuttani. Uskon, että äänenkäyttö toimii vastavuoroisesti. Kun käytämme ääntämme heikosti ja pihistellen, myös mielemme on sulkeutunut, kun taas uskallamme avata ja rentouttaa kehomme äänen vivahteikkaalle soinnille, hermostomme rauhoittuu ja rentoutuu ja mieli uskoo onnistumiseemme.

Henkka Hyppönen totesi jossain haastattelussa, että hän ei jännittänyt suoria tv-lähetyksiä pitkään samassa ohjelmassa työskennellessään jossain vaiheessa enää lainkaan, vaan saattoi miettiä kameran käydessä vaikka kauppalistaa. Tähän tuskin kovinkaan moni voi päästä, eikä se toisaalta ole toivottavaakaan – hänkään ei tuosta tunteesta pitänyt. Pieni jännitys kertoo siitä, että tilanne on itselle tärkeä ja parhaimmillaan lataa kehon ja mielen loistavaan suoritukseen.

Säkenöivä puhuja – esiintymisen ja äänenkäytön kesäkurssi Tampereella

Haluaisitko tulla kanssani havainnoimaan esiintymiseen ja äänenkäyttöön liittyviä asioita? Harjoittelemaan hyvää, vakuuttavaa äänenkäyttöä ja haastamaan itsesi ehkä elämysalueellesi jättäen kommenttiraidat rannalle ruikuttamaan?

Pidän kesä-heinäkuun vaihteessa kahden päivän kurssin, jossa käydään läpi seuraavia asioita:
– hyvä äänentuoton tekniikka (hengitys, kehonkäyttö, resonanssi, artikulaatio)
– ääniongelmat ja niiden ennaltaehkäisy
– esiintymisjännitys ilmiönä
– nonverbaalisen viestinnän merkitys esiintymisessä
– yleisön kohtaaminen esiintymistilanteessa

Kurssi pidetään 30.6. – 1.7.2018 Olotila Moyossa Tampereella.
Kurssin hinta on 170 eur (sis. alv 24%).

Tule mukaan! Katso lisätietoja kurssista täältä.

 

Mukavaa kesäkuun alkua!

 

Esiintymisjännitys ja äänenkäyttö

Edessä tyhjä lava, mikrofoni ja iso yleisö. Vuorosi on koittanut. Kauhu hiipii sisimpään, kangistaa hengityksen, tarraat tuolin käsinojiin ja toivot voivasi kadota. Vääntäydyt lavalle, hiki valuu ja posket punottavat, ääni ei toimi ja päässä vain suhisee. Kuulostaako tutulta? Et ole yksin! Kaikki jännittävät. Jopa kokeneet esiintyjät, konkarinäyttelijät kertovat jännittävänsä esimerkiksi ensi-iltojaan. Toiset toki enemmän ja toiset vähemmän, riippuen tilanteesta.

Mitä jännittäessä oikein tapahtuu?

Jännittävässä tilanteessa elimistömme sympaattinen hermosto aktivoituu ja valmistaa kehoa taisteluun tai pakoon. Adrenaliinin eritys lisääntyy, mikä kasvattaa sydämen lyöntitiheyttä ja nostaa veren sokeripitoisuutta. Verenkierto aivoissa, maksassa ja liikuntalihaksissa tehostuu, mutta vähenee esimerkiksi ihon pinnalla ja ruuansulatuselimistössä. Limaneritys vähenee ja keuhkoputket laajenevat. Hengitys tihentyy ja pupillit laajenevat.

Silloin kun ei olla aloittamassa fyysistä suoritusta, vaan esimerkiksi valmistaudutaan puheen pitämiseen, jotkut näistä valmiustilan muutoksista voivat tuntua jopa haittaavan tilannetta. Syljen erityksen väheneminen voi tuntua suun kuivumisena ja käheytenä tai äänen menetyksenä äänihuulten limakalvojen kuivuessa liikaa. Hengityksen tihentyminen sekoittaa normaalin hengitysrytmin ja vaikuttaa puheeseen. Lihaksiin voi tulla vapinaa, jos toimintaimpulsseja kulkeutuu yhtä aikaa vastavaikutteisille lihaksille (ojentaja – koukistaja). Jos tätä tapahtuu kurkunpäässä, vapina voi kuulua äänessä. Kurkunpään lihasten aktiviteetti voi myös kasvaa liiallisesti, jolloin puhekorkeus nousee ja ääni kiristyy (hyperfunktionaalinen ääni).

Miten näistä jännityksen oireista voi sitten päästä eroon vai voiko niistä päästä? Olen koonnut alle muutamia asioita joista voi olla apua jännittävissä puhetilanteissa.

Miten voin vähentää esiintymisjännityksen oireita?

  1. Hyväksy. Hyvin harvat pääsevät kokonaan eroon jännittämisestä, eikä pidäkään. Avainsana jännittämisen kanssa elämiseen on sen hyväksyminen. Jännittäminen on osa itselle tärkeään tilanteeseen valmistautumista ja parhaassa tapauksessa tuo esiintyjälle hyvää energiaa ja intensiteettiä esitykseen.
  2. Valmistaudu. Valmistele esityksesi mahdollisimman hyvin ja keskity esiintymistilanteessa esitettävään asiaan. Hyväksy myös se, että kaikkia on mahdotonta miellyttää.
  3. Siedätä. Laita itsesi mahdollisimman usein tilanteisiin, joissa jännitystä esiintyy. Ajan mittaan totut noihin tilanteisiin ja jännittämisen oireet voivat vähentyä ja alat nauttia esiintymisestä enemmän.
  4. Huijaa kehoa. Rauhoita sympaattista hermostoa aktivoimalla parasympaattista hermostoa. Hengitä syvään. Puhalla suun kautta ulos laskien kuuteen ja hengitä nenän kautta sisään kolmeen laskien. Tarkkaile, että hengityksen liike tuntuu vatsassa ja mahdollisesti kyljissä ja alaselässä.
  5. Suuntaa energia liikkeeseen. Juokse portaita, tee kyykkyjä tai tee jotain muuta fyysistä, johon voit purkaa fysiologisen valmiustilan tuottamia muutoksia kehossa ennen esiintymistilannetta.
  6. Juo vettä. Se kostuttaa suuta. Pidä huolta riittävästä veden juonnista (2 litraa/pvä) jo edellisenä päivänä. Myös esiintymisen aikana on hyvä hörppiä vettä silloin tällöin.
  7. Hengittele nenän kautta. Se pitää äänihuulet kosteana.
  8. Keskity hetkeen. Suuntaa huomiosi pois itsestä ja jännittämisen oireista. Tarkastele ympäristöä, kiinnitä huomiota ihan tavallisiin asioihin, ikkunanpuitteisiin, katon väriin, mihin tahansa mitä ympärilläsi näkyy. Jos harrastat Mindfullness -meditaatiota, voit tehdä lyhyen harjoituksen ennen esiintymistilannetta.

 

Lähde: Laukkanen & Leino: Ihmeellinen ihmisääni

 

Kantava ääni

Miten saadaan aikaiseksi kantava ääni? Miksi lasten ääni kuuluu aina läpi?

Olin eilen Suomen Vokologit ry:n järjestämässä Äänipäivän tapahtumassa, jossa puhuttiin kantavasta äänestä. Pääsin valitettavasti mukaan vasta loppuajasta, mutta ehdin kuuntelemaan paneelikeskustelua, jossa oli mukana logopedi Tiina Lehtinen, laulaja ja laulunopettaja Maarit Aura, VoiceMassage -terapeutti ja vokologi Jaana Tyrmi sekä puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen.

Keskustelussa tuli ilmi muun muassa se, että oikean tekniikan opettelu sekä laulussa että puheessa auttaa siihen, että äänestä tulee voimakkaamman kuuloinen automaattisesti ja ääntöelimistö myös jaksaa paremmin voimakastakin ääntä. Laukkanen korosti sitä, että voimakkaan äänen tuottamisessa on tärkeää ottaa koko keho mukaan äänentuottoon. Erityisesti Tyrmi oli sitä mieltä, että huutaa ei kannattaisi lainkaan, vaan äänen voimistus tulisi tehdä mieluummin voimistuslaitteilla. Äänentuotto rasittaa ääntöelimistöä aina ja voimakkaan äänen tuotto erityisesti.

Yksi kysymys yleistöstä koski sitä, miten lasten äänet ovat niin voimakkaita ja kestäviä. Tähän yksi syy voi olla se, että lasten äänenkorkeus on sellainen, että erityisesti kuulon kannalta herkällä 2-3kHz alueella on paljon äänienergiaa, jolloin kuulemme äänen voimakkaampana. Vastoin yleistä luuloa kuitenkin lastenkin äänet myös käheytyvät ja alle kouluikäisilläkin saattaa olla tarvetta puheterapiaan käheytymisen vuoksi.

Puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen muistutti siitä, että alamme vanhemmiten usein pienentää ilmaisuamme ja aikaansaada itsellemme ikään kuin kehoomme korsetin, joka estää vapaata äänen ja hengityksen toimintaa ja rentoa äänentuottoa.

Lapsilla tällaisia estoja ei vielä yleensä ole. Vauvoilla taas ilmaisun tarve liittyy hengissä pysymiseen, joten heidän motivaationsa voimakkaan itkun ja äänen aikaansaamiseksi on erilainen kuin aikuisilla.

Motivaatiosta ja sitoutumisesta voimakkaan äänen tuottoon puhui myös Soila Sariola, laulaja (mm. Rajattomat) ja laulunopettaja, joka esitti meille improvisoidun kyylaus, eli karjankutsuntahuuto -esityksen. Entisaikaan tuolla huudolla ollaan paimennettu karjaa ja kommunikoitu myös muiden paimenten kanssa. Saimme itse myös opetella tuota tekniikkaa hänen opastuksellaan. Tällaisen äänen tuotossa hän piti erityisen tärkeänä sitä, että olemme sitoutuneita tuottamaan voimakasta ääntä.

Mikäli äänentuottoon sitoutuminen ei ole todellista, voimme vahingoittaa ja rasittaa kurkunpäätämme tekniikkaa opetellessamme.

Tämä oli minusta hieno havainto, olen monesti myös itse ajatellut laulaessani, että jos en ole aivan keskittynyt ja rohkea, vaan ikään kuin laulan puolilla valoilla, äänentuotto on usein vaikeampaa ja kurkunpäähän voi tulla ikäviä tuntemuksia ja väsymystä. ”En kehtaa” -ajatukset voi siis heittää romukoppaan, mikäli haluaa oikeasti tuottaa sitä voimakasta ja vaikuttavaa ääntä. Näinhän asia menee myös puheen suhteen. Jos haluaa saada aikaiseksi voimakasta ääntä, on uskallettava sitoutua sen tuottamiseen, sillä ”himmailu” aiheuttaa kurkunpäälle kireyksiä ja vaikeuksia toimia vapaasti.

Tässä pätkä Sariolan improvisoidusta esityksestä eilisessä tapahtumassa:

Ja tässä toinen video kyylauksesta:

Viisi vinkkiä kevään pölytaisteluun

Taas on tulossa aika, jolloin katu- ja siitepölyt alkavat vaivata herkimpien ääntöelimistöjä. Puhetyössä ääntä täytyisi kuitenkin pystyä käyttämään haasteista huolimatta.

Allergialääkkeitä kannattaa käyttää, mikäli oireet ovat selvät. Ne ehkäisevät pahempien infektioiden syntymistä. On kuitenkin olemassa myös lääkkeettömiä keinoja, joita suosittelen kokeilemaan ainakin lääkkeitten lisäksi.

 

  1. Ääni syntyy alunperin kurkunpäässä äänihuulten limakalvojen värähdellessä vastakkain. Limakalvojen joustavuus ja toimivuus onkin avainasemassa kirkkaan ja soivan äänen aikaansaamiseksi. Voimme pitää huolta kurkunpään limakalvoista pidemmällä tähtäimellä juomalla riittävästi nestettä (2 litraa päivässä vettä).
  2. Mikäli pölyt tai esimerkiksi kuiva ilma ovat saaneet limakalvot kuivumaan tai ärtymään, voi höyryhengityksestä olla apua. Tähän oiva keksintö on apteekista saatava vesipiippu. Sen avulla saa höyryn menemään suoraan kurkunpään limakalvoille sen sijaan, että täytyisi höyryttää koko kasvot samalla, kuten esimerkiksi muuten aivan käyttökelpoisessa ”kattilatekniikassa”.
  3. Ääni kulkee kurkunpäästä nielun läpi noustuaan suun ja nenän kautta ulos. Myös tukkoinen nenä voi siis vaikuttaa puheääneen. Pölyt ja limat onkin hyvä huuhtoa nenäontelosta nenäkannulla, jolloin myös allergiaoireet saattavat vähentyä ja hengittäminen helpottua. Nenähuuhtelun voi tehdä tarvittaessa useita kertoja päivässä. Myös nenäkannun voi hankkia esimerkiksi apteekista.
  4. Kun ääni on huonossa kunnossa, vältä voimakasta tai puristeista ääntä. Säästä ääntäsi puhumalla rennosti ja hiljaisella äänellä.
  5. Paljon puhuvan kannattaa myös muistaa tietysti äänen lämmittely ennen vaativaa äänenkäyttöä. Yksi mukava lämmittelyharjoitus on huulilla päristely.

HARJOITUS:
Tee harjoitus kevyesti, herätellen.
– Anna ilman virrata ulos huulten ollessa kevyesti yhdessä siten, että huulet alkavat värähdellä toisiaan vasten.
– Pyri pitämään huulet ja posket riittävän rentoina ja ilmanvirtauksen tasaisena.
– Päristele huulilla pitkiä pätkiä samalla kevyesti ääntäen.
– Äännä ensiksi puhekorkeudelta ja sen jälkeen voit alkaa liu’uttaa ääntä ylös ja alas.
– Voit jopa yrittää päristellä jonkin kappaleen mukaan.

Jos harjoitus tuntuu haasteelliselta, kokeile myöhemmin uudelleen. Tässä on mahdollista kehittyä ja harjoitus tekee mestarin.

 

Mukavaa kevään alkua kaikille!

 

Huom! Blogissa olevat harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

Viikonlopun äänitärppi

Äänen lämmittely on erittäin suositeltavaa, kun tekee puhetyötä tai joutuu käyttämään esimerkiksi voimakasta ääntä. Usein on hyvä hyödyntää esimerkiksi työmatka tähän tarkoitukseen. Yksi seikka kuitenkin pitää ottaa huomioon jos lämmittelee autossa.

Äänen lämmittely voidaan tehdä niin, että tuotetaan esimerkiksi nasaalikonsonantteja (m, n) kevyesti hymisten. Aloitellaan siis ääntöelimistön käyttöä hiljaisella, herättelevällä äänellä. Jos lähdemme heti tykittämään kympillä, voi tulos olla jopa halutusta päinvastainen ja kurkku käheytyy ja kipeytyy.

Autossa sisämelu voi yltää joskus jopa 70 dB:iin saakka. Normaali puheääni taas on yleensä noin 50-60 dB. Eli jos yrität saada äänesi kuuluviin auton taustamelun yli, sinun täytyy useissa autoissa käyttää voimakasta puheääntä.

Äänenlämmittely autossa onnistuu siis siinä tapauksessa, että otat huomioon sen, ettei ääni juurikaan kuulu taustamelun yli. Tällöin kannattaa enemmänkin kiinnittää huomiota äänen aiheuttamiin tuntemuksiin kehossa, esimerkiksi rintakehän ja kasvojen resonointiin.

Niin, ja kannattaa muistaa tämä seikka myös silloin kun hoilaa musiikin mukana tai keskustelee matkakavereiden kanssa. Jos radio kuuluu auton taustamelun yli, sen voimakkuus voi olla suurempi kuin 70 dB ja jos taas puhut/laulat tätä voimakkaammin, aletaan kohta jo tavoitella huutoäänen voimakkuutta. Ja mitä voimakkaampaa äänenkäyttö on, sitä enemmän se ääntöelimistöä rasittaa.

Rentouttavaa ja aurinkoista viikonloppua!

Ps. Kuvan nainen ei toivottavasti ole juuri kuvanottohetkellä tuottamassa ääntä, sillä pään asento (sivulle kääntyneenä) aiheuttaisi kurkunpäälle turhaa puristusta, mistä saattaisi koitua harmia äänenkäytölle. 😉

 

Huom! Blogissa olevat harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

Näin pidät puhelinäänesi huippukunnossa – 9 vinkkiä

Ottamalla huomioon muutamia asioita työpäivän aikana, saat äänestäsi parhaat tehot irti ja pidät työvälineesi kunnossa.

Vakuuttava puheääni lisää menestymistä puhelintyöntekijän työssä. Jos ääni ei kulje tai artikulaatio takkuaa, on vaikeaa tehdä vaikutusta puhelimen toisessa päässä olevaan henkilöön saatikka palvella apua kaipaavaa asiakasta selkeästi. Hyvä puhetekniikka auttaa ääntä pysymään toimivana työn haasteista huolimatta. Lisäksi on olemassa muutamia helppoja niksejä, joilla on selvästi vaikutusta äänen jaksamiseen.

Huom! Olen tehnyt myös ihka ensimmäisen videoblogin, jossa olen kertonut nämä samat asiat. Halutessasi pääset vlogiin klikkaamalla tätä linkkiä.

  1. Lämmittele ääni ennen työpäivän alkua. Lämmiteltynä ääni kestää paremmin koko työpäivän rasituksen ja on heti valmiina, kun aloitat ensimmäiset työtehtäväsi. Lämmittele esimerkiksi päristelemällä huulilla tai r-täryllä tai hymisemällä kevyesti.
  2. Pidä hyvä asento puhuessasi, näin saat hengitys- ja ääntöelimistölle riittävästi tilaa niiden toimintaan. Pidä selkä suorana, niska selän jatkeena, pää suorassa linjassa kehoon nähden, ei kiertyneenä.
  3. Juo vettä pitkin päivää. Äänihuulten limakalvot tarvitsevat kosteutta toimiakseen moitteettomasti. Suositus on juoda kaksi litraa päivässä.
  4. Älä puhu puhelimelle tai näytölle, vaan ihmiselle. Kuvittele esimerkiksi asiakkaasi itseäsi vastapäätä saman pöydän ääreen tai ajattele suuntaavasi puheesi hieman kauemmas paikaltasi. Näin vältät vaipumasta muminamaiseen puhetyyliin ja ääneesi tulee automaattisesti soivuutta, kuuluvuutta ja selkeyttä.
  5. Pyri pitämään äänesi rentona kiperissäkin tilanteissa. Kun mieli kiristyy, hyvin usein myös keho ja ääni kiristyy. Rentoudu ennen seuraavaa soittoa vaikean asiakastilanteen jälkeen. Voit esimerkiksi puhaltaa pitkään suun kautta ulos ja antaa keuhkojen täyttyä alhaalta asti. Toista pari kertaa. Tai käy mielessäsi kehosi läpi ja anna sen rentoutua.
  6. Pidä ainakin yksi 10 minuutin puhetauko päivän aikana. Jo lyhyt tauko koko päivän kestävässä puhumisessa voi vaikuttaa radikaalisti äänen jaksamiseen.
  7. Tee taukojumppaa puheluiden välillä. Rentouta erityisesti ylävartalon lihakset. Venytä kylkiä viemällä kädet vuorotellen kohti kattoa, pyörittele olkapäillä ympyrää ja venytä niskaa viemällä päätä rauhallisesti puolelta toiselle.
  8. Rentouta ääntöelimistösi työpäivän jälkeen palauttavilla harjoituksilla. Äänihuulet kaipaavat jäähdyttelyä vaativan äänenkäytön jälkeen, kuten jalat kovan juoksun jälkeen. Tee esimerkiksi pärinää huulilla tai r-täryllä ja haukottele.
  9. Harjoittele hyvää puhetekniikkaa ja havainnoi puhettasi. Voit vaikka äänittää puhettasi ja pyrkiä analysoimaan sitä objektiivisesti.

Vinkit on koonnut äänenkäytön ja puhetekniikan kouluttaja Johanna Leskelä. Soiva Coaching kouluttaa työyhteisöjä sekä paikanpäällä että verkossa. Lisätietoja nettisivuilta www.äänenkäyttö.fi.

 

Toimiva ääni

Muistatko ne koulun oppitunnit, joissa luettiin vuorotellen lause tai muutama lause kerrallaan ja odotit ehtiikö vuorosi tulla ennen kellon soittoa? Tai sen, kun on sinun vuorosi esitellä itsesi uudessa porukassa? Jännitätkö noita tilanteita tai sitä, miten äänesi toimii? Mitä, jos ilmoille tuleekin jotain hallitsematonta ja taas saa hävetä? YleX julkaisi Facebook-sivuillaan vähän aikaa sitten videon, jossa kuvattiin hauskasti sitä, mitä ihmisen päässä voi liikkua odottaessaan vuoroaan nimenhuudossa.

Tästä tuli mieleeni kirjoittamani blogiteksti samantapaisesta tilanteesta, mutta hieman eri näkökulmasta. Pohdiskelen sitä, miten omaa vuoroaan odottaessaan voi joutua joskus jännittämään sen lisäksi, että miettisi mitä sanoisi, myös sitä, toimiiko ääni halutulla tavalla oman vuoron tullessa. Olen kirjoittanut tekstin muutama vuosi sitten, mutta edelleen ja yhä vahvemmin olen sitä mieltä, että tämänkaltaiset tilanteet pitää kohdata mahdollisimman usein, niin homma helpottuu. Jos jännitys keskittyy äänen toimivuuteen, niin asialle todellakin on tehtävissä jotain, eikä osaansa tarvitse vain tyytyä. Jokaisen perusterveen ihmisen on mahdollista saada itselleen soiva, hallittu ja toimiva puheääni.

Mukavaa alkanutta syksyä kaikille!