Viisi vinkkiä kevään pölytaisteluun

Taas on tulossa aika, jolloin katu- ja siitepölyt alkavat vaivata herkimpien ääntöelimistöjä. Puhetyössä ääntä täytyisi kuitenkin pystyä käyttämään haasteista huolimatta.

Allergialääkkeitä kannattaa käyttää, mikäli oireet ovat selvät. Ne ehkäisevät pahempien infektioiden syntymistä. On kuitenkin olemassa myös lääkkeettömiä keinoja, joita suosittelen kokeilemaan ainakin lääkkeitten lisäksi.

 

  1. Ääni syntyy alunperin kurkunpäässä äänihuulten limakalvojen värähdellessä vastakkain. Limakalvojen joustavuus ja toimivuus onkin avainasemassa kirkkaan ja soivan äänen aikaansaamiseksi. Voimme pitää huolta kurkunpään limakalvoista pidemmällä tähtäimellä juomalla riittävästi nestettä (2 litraa päivässä vettä).
  2. Mikäli pölyt tai esimerkiksi kuiva ilma ovat saaneet limakalvot kuivumaan tai ärtymään, voi höyryhengityksestä olla apua. Tähän oiva keksintö on apteekista saatava vesipiippu. Sen avulla saa höyryn menemään suoraan kurkunpään limakalvoille sen sijaan, että täytyisi höyryttää koko kasvot samalla, kuten esimerkiksi muuten aivan käyttökelpoisessa ”kattilatekniikassa”.
  3. Ääni kulkee kurkunpäästä nielun läpi noustuaan suun ja nenän kautta ulos. Myös tukkoinen nenä voi siis vaikuttaa puheääneen. Pölyt ja limat onkin hyvä huuhtoa nenäontelosta nenäkannulla, jolloin myös allergiaoireet saattavat vähentyä ja hengittäminen helpottua. Nenähuuhtelun voi tehdä tarvittaessa useita kertoja päivässä. Myös nenäkannun voi hankkia esimerkiksi apteekista.
  4. Kun ääni on huonossa kunnossa, vältä voimakasta tai puristeista ääntä. Säästä ääntäsi puhumalla rennosti ja hiljaisella äänellä.
  5. Paljon puhuvan kannattaa myös muistaa tietysti äänen lämmittely ennen vaativaa äänenkäyttöä. Yksi mukava lämmittelyharjoitus on huulilla päristely.

HARJOITUS:
Tee harjoitus kevyesti, herätellen.
– Anna ilman virrata ulos huulten ollessa kevyesti yhdessä siten, että huulet alkavat värähdellä toisiaan vasten.
– Pyri pitämään huulet ja posket riittävän rentoina ja ilmanvirtauksen tasaisena.
– Päristele huulilla pitkiä pätkiä samalla kevyesti ääntäen.
– Äännä ensiksi puhekorkeudelta ja sen jälkeen voit alkaa liu’uttaa ääntä ylös ja alas.
– Voit jopa yrittää päristellä jonkin kappaleen mukaan.

Jos harjoitus tuntuu haasteelliselta, kokeile myöhemmin uudelleen. Tässä on mahdollista kehittyä ja harjoitus tekee mestarin.

 

Mukavaa kevään alkua kaikille!

 

Huom! Blogissa olevat harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

Näin pidät puhelinäänesi huippukunnossa – 9 vinkkiä

Ottamalla huomioon muutamia asioita työpäivän aikana, saat äänestäsi parhaat tehot irti ja pidät työvälineesi kunnossa.

Vakuuttava puheääni lisää menestymistä puhelintyöntekijän työssä. Jos ääni ei kulje tai artikulaatio takkuaa, on vaikeaa tehdä vaikutusta puhelimen toisessa päässä olevaan henkilöön saatikka palvella apua kaipaavaa asiakasta selkeästi. Hyvä puhetekniikka auttaa ääntä pysymään toimivana työn haasteista huolimatta. Lisäksi on olemassa muutamia helppoja niksejä, joilla on selvästi vaikutusta äänen jaksamiseen.

Huom! Olen tehnyt myös ihka ensimmäisen videoblogin, jossa olen kertonut nämä samat asiat. Halutessasi pääset vlogiin klikkaamalla tätä linkkiä.

  1. Lämmittele ääni ennen työpäivän alkua. Lämmiteltynä ääni kestää paremmin koko työpäivän rasituksen ja on heti valmiina, kun aloitat ensimmäiset työtehtäväsi. Lämmittele esimerkiksi päristelemällä huulilla tai r-täryllä tai hymisemällä kevyesti.
  2. Pidä hyvä asento puhuessasi, näin saat hengitys- ja ääntöelimistölle riittävästi tilaa niiden toimintaan. Pidä selkä suorana, niska selän jatkeena, pää suorassa linjassa kehoon nähden, ei kiertyneenä.
  3. Juo vettä pitkin päivää. Äänihuulten limakalvot tarvitsevat kosteutta toimiakseen moitteettomasti. Suositus on juoda kaksi litraa päivässä.
  4. Älä puhu puhelimelle tai näytölle, vaan ihmiselle. Kuvittele esimerkiksi asiakkaasi itseäsi vastapäätä saman pöydän ääreen tai ajattele suuntaavasi puheesi hieman kauemmas paikaltasi. Näin vältät vaipumasta muminamaiseen puhetyyliin ja ääneesi tulee automaattisesti soivuutta, kuuluvuutta ja selkeyttä.
  5. Pyri pitämään äänesi rentona kiperissäkin tilanteissa. Kun mieli kiristyy, hyvin usein myös keho ja ääni kiristyy. Rentoudu ennen seuraavaa soittoa vaikean asiakastilanteen jälkeen. Voit esimerkiksi puhaltaa pitkään suun kautta ulos ja antaa keuhkojen täyttyä alhaalta asti. Toista pari kertaa. Tai käy mielessäsi kehosi läpi ja anna sen rentoutua.
  6. Pidä ainakin yksi 10 minuutin puhetauko päivän aikana. Jo lyhyt tauko koko päivän kestävässä puhumisessa voi vaikuttaa radikaalisti äänen jaksamiseen.
  7. Tee taukojumppaa puheluiden välillä. Rentouta erityisesti ylävartalon lihakset. Venytä kylkiä viemällä kädet vuorotellen kohti kattoa, pyörittele olkapäillä ympyrää ja venytä niskaa viemällä päätä rauhallisesti puolelta toiselle.
  8. Rentouta ääntöelimistösi työpäivän jälkeen palauttavilla harjoituksilla. Äänihuulet kaipaavat jäähdyttelyä vaativan äänenkäytön jälkeen, kuten jalat kovan juoksun jälkeen. Tee esimerkiksi pärinää huulilla tai r-täryllä ja haukottele.
  9. Harjoittele hyvää puhetekniikkaa ja havainnoi puhettasi. Voit vaikka äänittää puhettasi ja pyrkiä analysoimaan sitä objektiivisesti.

Vinkit on koonnut äänenkäytön ja puhetekniikan kouluttaja Johanna Leskelä. Soiva Coaching kouluttaa työyhteisöjä sekä paikanpäällä että verkossa. Lisätietoja nettisivuilta www.äänenkäyttö.fi.

 

Keho on äänen soitin, osa V

Keho on äänen soitin -juttusarja keskittyy siihen, miten kehomme vaikuttaa äänen toimivuuteen. Pääajatuksena on se, että ääntä ja kehoa ei voi erottaa toisistaan, vaan ne toimivat yhteistyössä. Keho toimii ikään kuin soittimena äänellemme.

Kehon asento

Koko kehon asento vaikuttaa äänen toimivuuteen. Kun pidät hyvän ryhdin, hengitys helpottuu, kurkunpään alueelle ei tule turhia jännityksiä ja lihakset pysyvät riittävän rentoina tuottaakseen parhaan mahdollisen tuloksen. On hyvä pitää mielessä se, että selkä pysyy suorana ja niska selän jatkeena puhut sitten istuen tai seisten. Liian staattinen asento voi kuitenkin myös aiheuttaa jumituksia erityisesti niska-hartiaseudulla. Muista siis pitää yllä liikettä kehossa ja pitää esimerkiksi taukoja istumatyöstä. Kannattaa yrittää päästä tavasta, jossa ristitään jalat tai annettaan kehon valahtaa röhnötysasentoon.

Kehon hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta. Yleiskunto ja lihasvoima voivat vaikuttaa siihen, miten saamme äänen toimimaan. Maltillisella lihaskuntoharjoittelulla hoidat esimerkiksi niska-hartiaseudun lihaksia niin, etteivät ne jumiudu helposti. Myös esimerkiksi erilaiset joogaharjoitukset ovat hyväksi keholle ja äänelle.

Suorista keho näiden vinkkien avulla:

  • Istuessa: pidä molemmat jalkapohjat tukeavasti maassa, tunne istuinluut takapuolen alla. Kuvittele, että takaraivostasi lähtee näkymätön naru kattoon ja niska ja selkä pitenevät kohti kattoa. Kääntele hieman päätä puolelta toiselle ja kuvittele, että pää kelluu kevyenä ylimmän niskanikaman päällä.  
  • Seistessä: Pidä polvet hieman pehmeinä niin, että ne eivät ole takalukossa. Kuvittele, että takaraivostasi lähtee näkymätön naru kattoon ja niska ja selkä pitenevät kohti kattoa. Kääntele hieman päätä puolelta toiselle ja kuvittele, että pää kelluu kevyenä ylimmän niskanikaman päällä.  

Tämä oli tällä erää viimeinen osa sarjasta Keho on äänen soitin.

Keho on äänen soitin, osa IV

Keho on äänen soitin -juttusarja keskittyy siihen, miten kehomme vaikuttaa äänen toimivuuteen. Pääajatuksena on se, että ääntä ja kehoa ei voi erottaa toisistaan, vaan ne toimivat yhteistyössä. Keho toimii ikään kuin soittimena äänellemme.

Leuan ja kasvojen rentous

Leuan rentous ja riittävä avaaminen on yksi tärkeä asia hyvän puhetekniikan aikaansaamiseksi. Monesti huomaa ihmisiä, joilla on tapana puhua hyvin pienellä suun liikkeellä. Voi olla, että ylä- ja alahampaat pyrkivät koko ajan olemaan yhdessä ja purentalihaksissa on huomattavia kireyksiä. Purentalihasten kireudet ovat tavallisia esimerkiksi yönarskuttelijoilla. Voi myös olla, että suuta ei vain ole hoksannut avata tarpeeksi puhuessaan.

Kun leuka laskeutuu riittävän alas, ääni pääsee resonoimaan paremmin ja äänen soivuus ja kuuluvuus kasvavat huimasti. Myös artikulointi helpottuu suun avaamisen ansiosta. Kannattaa huomioida, että suun liike artikuloinnissa on nimenomaan ylös-alas -suuntainen, eikä esimerkiksi leviä poskiin. Artikulointia yritetään joskus selkiyttää sillä, että varsinkin e- ja i-ääneiden kohdalla levitetään suuta kohti korvia, mikä voi vaikuttaa kuulijasta/katselijasta jopa irvistelyltä sekä aiheuttaa turhia jännittymiä poskilihaksille.

Kasvojen lihakset yleensä ottaen kannattaa lämmitellä ja rentouttaa ennen äänellistä suoritusta, sillä ne osallistuvat artikulaatioon ja äänen soivuuden muodostamiseen. Kasvojen/leukojen kireyksiin voi saada myös apua esimerkiksi Voice Massage tai VoiceWell -hoidosta.

Rentouta kasvot ja leuka:

  • Avaa suusi ja silmäsi niin suuriksi kuin mahdollista ja pidä hetki. Sitten purista kasvosi kurttuun nenän ympärille silmät ja suu kiinni ja pidä hetki. Toista muutaman kerran.
  • Huomaa myös esimerkiksi ylähuulen toiminta. Onko huuli puhuessa jähmettynyt johonkin asentoon, vai toimiiko se aktiivisesti artikulaation apuna? Venytä ylähuulta etusormen ja peukalon pihtiotteella hetki.
  • Hiero käsilläsi purentalihaksia poskiluiden alapuolella. Anna suun olla hierottaessa hieman auki. Ravistele tämän jälkeen päätä niin, että posket ja leuka hölskyvät. Päästä samalla ääntä.

Seuraava osa sarjasta Keho on äänen soitin julkaistaan viikon kuluttua.

 

Keho on äänen soitin, osa III

Keho on äänen soitin -juttusarja keskittyy siihen, miten kehomme vaikuttaa äänen toimivuuteen. Pääajatuksena on se, että ääntä ja kehoa ei voi erottaa toisistaan, vaan ne toimivat yhteistyössä. Keho toimii ikään kuin soittimena äänellemme.

Hengitys

Äänenkäytön kannalta olisi hyvä pitää yllä syvähengitystä, jolloin voimme käyttää keuhkot mahdollisimman tehokkaasti hyväksi ja ilma pääsee virtaamaan keuhkojen alaosaan saakka. Tällöin kurkunpään tasolla on helpompi pitää rento ja väljä olotila ja äänihuulikontrolli helpottuu. Yleisin väärä hengitystapa, pinnallinen hengitys voi vaikuttaa siihen, että yläkroppa jännittyy ja varsinkin hartioiden ja kurkunpään alueelle tulee äänenkäyttöä vaikeuttavia kireyksiä. Myös varsinkin ylävartalossa olevat kehon kireydet voivat vastaavasti vaikuttaa siihen, että hengitys vaikeutuu. Pölyt, ilman epäpuhtaudet ja hengityselinsairaudet voivat olla myös haaste hengitykselle ja äänenkäytölle.

Tsekkaa hengitätkö oikein: Laita kätesi keskivartalon, vatsan ja kylkien alueelle. Anna ilman virrata sisään ja ulos. Hengittäessä pitäisi tuntua liikettä kyljissä ja vatsassa. Jos nämä osat ovat liikkumatta ja sen sijaan rintakehä ja olkapäät nousevat, hengität todennäköisesti vain keuhkojen yläosalla pinnallisesti. Hengityksestä olen kirjoittanut aikaisemmin täällä.

Seuraava osa sarjasta Keho on äänen soitin julkaistaan viikon kuluttua.

 

Keho on äänen soitin, osa II

Keho on äänen soitin -juttusarja keskittyy siihen, miten kehomme vaikuttaa äänen toimivuuteen. Pääajatuksena on se, että ääntä ja kehoa ei voi erottaa toisistaan, vaan ne toimivat yhteistyössä. Keho toimii ikään kuin soittimena äänellemme.

Äänihuulet ja kurkunpää

Äänenlaadusta puhuttaessa äänihuulet nousevat tärkeään asemaan. Äänihuulten on hyvä olla puhuttaessa lähellä toisiaan, mutta liiallista puristusta ei saisi olla. Mikäli äänihuulet puristuvat pitkiksi ajoiksi ja tiukasti yhteen, ääneen tulee puristeinen sävy ja esimerkiksi narinaa voi tulla puheeseen useammin. Jos taas mietitään vastakohtaa, hyvin huokoista ääntä, äänihuulet eivät juurikaan vietä aikaa tiiviisti yhdessä, vaan ilmaa pääsee virtaamaan keuhkoista kurkunpään läpi hyvin paljon ja äänestä tulee huokoisemman kuuloinen. Äänen kestävyyden kannalta olisi hyvä, jos pääsisimme kurkunpään tasolla taloudelliseen tilanteeseen, jossa äänihuulet toimivat aktiivisesti, mutta rennosti.

Äänenlaatuun ja äänihuulten toimintaan vaikuttaa suuresti se, miten olemme tottuneet äänihuulia käyttämään. Joskus myös lihasjumitukset kehossa ja esimerkiksi niska-hartiaseudulla voivat aiheuttaa puristusta kurkunpään seudulle ja näin ollen myös äänihuuliin.

Optimaalisen äänihuulten toiminnan löytämiseksi on olemassa monia hyviä harjoituksia. Näistä suosituksi ovat tulleet esimerkiksi pillin tai putken kanssa tehtävät harjoitukset. Alla on Ingo Titzen video pilliharjoittelusta. Tee harjoitukset siten, että kurkussa ei tunnu pahalta. Jos tunnet kurkunpääsi väsyvän, kokeile tehdä harjoitus hieman kevyemmin. Mikäli tämäkään ei auta, pidä taukoa ja kokeile joskus myöhemmin uudelleen. 

Seuraava osa sarjasta Keho on äänen soitin julkaistaan viikon kuluttua.

Huom! Blogissa olevat harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

 

 

Jännittää!

Se tunne, kun odotat vuoroasi esitellä itsesi. Olet porukan hännillä, joten kuuntelet ainakin kymmenen esittelyä ennen sinua. Muutamaa henkilöä ennen kätesi alkavat hiota, tunnet kuinka pulssi nousee ja tuntuu, kuin sydän pyrkisi karkaamaan rinnasta, kurkku tuntuu kuivalta ja ahdistuneelta, hengitys salpaantuu. Tajuat, että et ole pystynyt keskittymään edellisen puheenvuoroon niin paljoa, että voisit sanoa hänen nimensä. Tulee vuorosi. Avaat suusi, äännähdät, ääni kuulostaa karhealta ja rosoiselta. Yrität yskäistä, se helpottaa hieman. Puna nousee kasvoille ja kaulalle. Tulee kuuma. Pitäisi vähentää vaatetta. Sitten vuorosi on ohi. Mietit, mitä sanoit, et ehkä muista siitä paljoakaan. Päässä humisee ja puna tuntuu edelleen kasvoilla. Menee hetki ja tajuat, että seuraavat kaksi henkilöä ovat esitelleet itsensä niin, ettet ole kuullut heidän kertomastaan mitään. Mietit, että on todella noloa jännittää näin.

Muutkin jännittävät

Jännittäminen on tuttu juttu lähes kaikille ihmisille. Esitelmöinti, julkinen puhuminen, jopa itsensä esittely uudessa ryhmässä voi aiheuttaa jännitystä. Jännitys tuntuu kihelmöintinä vatsassa, ruoansulatusvaikeuksina, ruokahaluttomuutena, sydämen rajuna sykkeenä, punan nousemisena kasvoille jne.

Joskus jännitys saa myös äänen värisemään tai toimimaan muuten huonosti. Sen lisäksi, että jännittää omaa esiintymisvuoroaan, voi alkaa jännittää sitä, kuuluuko oma ääni ja toimiiko se silloin kun sen pitäisi toimia. Toisilla jännityksen voi havaita ja toisilla se on onnistuneesti piilotettu varmaan esiintymiseen ja tottumukseen.

Pitäisikö vain luovuttaa ja olla puhumatta?

Alkaisiko vältellä paikkoja tai tilanteita, joissa joutuu jännittämään? Se on vaihtoehto ja voi olla helpotus. Mutta mitä tulee elämästä, jossa joutuu jättämään asioita tekemättä pelon vuoksi? Tylsää? Jännittäviin esiintymistilanteisiin voi myös tottua. Mitä useammin laittaa itsensä tilanteeseen, joka on omasta mielestä pelottava, jännitys vähenee ja jossain vaiheessa voi päästä pelostaan. Jos ei kokonaan, niin ainakin hieman.

Henkka Hyppönen on kirjoittanut vastikään kirjan Pelon hinta. Hän kertoo Yle Puheen haastattelussa (15:00 alkaen) muun muassa, miten esiintymisjännitys vaikuttaa kurkunpään toimintaan ja hengitykseen kiertäjähermon vaikutuksesta. Hän myös kertoo, että laskemalla uloshengityksen aikana kuuteen ja sisäänhengityksen aikana kolmeen, voidaan jännittävässä tilanteessa saada sydämen sykettä hitaammaksi.

Päätin testata tuota laskukaavaa hengitykselle, kun olin vastikään jännittävässä koelaulutilaisuudessa. Hengittelin rauhallisesti  pidempiä uloshengityksiä muutamia kertoja ennen omaa vuoroani. Mielestäni se toimi. Sydän ei hakannut tuhatta ja sataa, enkä tuntenut poskieni punehtuvan. Lisäksi esiintymisestä jäi mieleeni hieman positiivisempi tunne, kuin olisi voinut kuvitella. Minulle jäi olo, että hallitsin oman instrumenttini tilanteeseen nähden riittävän hyvin.

Harjoitus tekee mestarin

Se, millä tavalla voimme oppia hallitsemaan ääntämme myös jännittävissä tilanteissa, tulee pitkälti myös harjoituksen ja kokemuksen myötä. Jos hengityksessä on ongelmia arkipuheessa, ne ilmaantuvat luultavimmin juuri pahiten tuolloin jännittävässä tilanteessa. Samoin kuin muut epäsuotuisat äänenkäyttötavat. On siis hyvä harjoitella soivaa ääntä ja hyvää puhetekniikkaa rauhassa myös itsekseen ja mahdollisesti opettajan avulla. Kun oppii tuntemaan äänentuottoelimistöään, voi paremmin havaita mitä silloin tapahtuu, kun ääni ei toimi. Tämä on lähtökohta sille, että asialle voi tehdä jotain.

Hyppönen totesi, että on hyvä, että jännittää vähän. Se antaa esitykselle sopivasti pontta. Kaikesta jännityksestä ei siis kannata edes pyrkiä pois. En tosin tiedä, onko kaikkien ihmisten mahdollista päästä siihen tilanteeseen, että suorassa tv-lähetyksessä miettisi kauppalistaa, kuten Hyppönen on tehnyt.

 

Siispä. Hengitä sisään ja ulooooooooooossss.

 

P.S. Kannattaa kokeilla myös illalla sängyssä nukkumaan mennessä. 🙂

P.P.S. Tässä postauksessa olen sivunnut esiintymisjännitystä aikaisemmin.

Katala matala puheääni

Toissa viikonloppuna Ylen aamu-tv:ssä vieraillessani meillä tuli puheeksi matala puheääni. Tämä asia on ollut viime aikoina muutenkin paljon esillä monissa yhteyksissä ja ihmiset ovat usein kiinnostuneita tästä aiheesta koulutuksissa. Monesti tunnutaan ajattelevan, että matala puheääni olisi tavoittelemisen arvoinen asia ja osa vakuuttavaa esiintymistä.

Mikä sitten saa meidät ihannoimaan matalaa ääntä?

Puhekorkeus on jokseenkin kulttuurisidonnainen asia. Esimerkiksi suomalaiset miehet eivät useinkaan käytä puheessaan niin korkeita taajuuksia, kuin italialaiset tai espanjalaiset miehet. Myöskin suomalaiset naiset tuntuvat puhuvan matalammalla äänellä kuin monissa muissa kulttuureissa ja muiden kielten puhujat.

Jos mietitään asiaa eläinmaailman esimerkein, leijonan matala ja voimakas karjaisu on pelottavampi ja kunnioitusta herättävämpi kuin apinan kirkaisu. Myös ihmispuheessa matalan äänen on ajateltu herättävän luotettavuutta kun taas korkeampi ääni ystävällisyyttä. Erityisesti naisten äänenkorkeuden mahdollista madaltumista/madaltamista ollaan spekuloitu juontavan juurensa siitä, että naiset haluavat sopeutua ”miesten maailmaan” työelämässä ja tuntea itsensä tasavertaisiksi. Puheäänen mukauttaminen muutenkin joskus vaikuttaa siten, että samassa työyhteisössä työskentelevät henkilöt alkavat puhua samalla tyylillä.

Matalaa, miksi ei?

Joissakin mainoksissa kuulee käytettävän hyvin jykevän matalaa miesääntä. Tällaisen äänen esimerkkinä pitäminen tai sellaiseen ääneen pyrkiminen voi kuitenkin olla tuhoon tuomittu yritys useimpien henkilöiden ääntöelimistöillä. Tämä jo siksi, että mainosääntä on voitu muokata teknisesti siten, että äänen matalia taajuuksia voimistetaan ja mahdollisesti korkeampia häivytetään. Tällöin ääni saadaan kuulostamaan tummalta ja matalalta. Puhuja ei siis välttämättä alunperin ole itsekään kuulostanut siltä, millaiseksi ääni saadaan mainoksessa kuulostamaan.

Meillä jokaisella on ääntöelimistömme yksilöllisestä muodostumisesta johtuen optimaalinen puhekorkeus, jota äänen hyvän soinnin ja kestävyyden kannalta kannattaa pyrkiä käyttämään. Itselle liian matala puhekorkeus ja pelkkä matalilla sävelillä pysyttely rasittaa ääntöelimistöä, eikä ääni välttämättä kestä sille ladattua rasitusta pidemmän päälle. Kun ääntä käytetään sille ominaisella taajuusasteikolla, ääni soi hyvin, voi hyvin ja kantaa kauas pienellä vaivalla.

Malla Kuuranne totesi aamu-tv:n keskustelussa, että vakuuttavan ja toimivan äänen avainsanana voidaan pitää liikkuvuutta. Silloin, kun puheessa on sekä voimakkuuden että intonaation eli sävelkorkeuden vaihteluita, ääni kestää paremmin ja soi hyvin.

Monotoninen, matala ääni ei siis ole vakuuttavuuden ja hyvän puhujan mittari. Sitäpaitsi, sehän on kuulijallekin erittäin raskasta kuunneltavaa.

 

Äänen elävöittämisharjoitus:

– Lämmittele ääni. Päristele huulilla tai äännä pitkää r-äännettä parin minuutin ajan. Aloita puhekorkeudelta ja voit liu’uttaa pärinää hetken päästä ylös ja alas.

– Hymise kevyesti huulet yhdessä eri korkeuksilta. Voit samalla tarkkailla resonaatiota kehossa. Tunnetko värinää rintakehässä matalilla ja ehkä kasvojen ja suun seudulla korkeammilla taajuuksilla?

– Lue esimerkiksi yllä olevaa tekstiä ääneen vaihdelleen intonaatiota tekstin sisällön mukaan. Varo, ettei lukemisesta tule tietyn sävelkulun noudattamista, keskity asian sisältöön.

– Muista, että suomenkielen lauseet loppuvat aina laskevaan intonaatioon. Jos lauseen loppujen laskeminen tuntuu hankalalta, kokeile aloittaa lause korkeammalta tai pyri lisäämään huokoisuutta, eli ulos tulevan ilman määrää, lauseen loppua kohden.

– Muista hyvä asento: niska ja selkä pitkänä.

– Kokeile rohkeasti äänesi ulottuvuuksia, saatat yllättyä! 🙂

Anteeksi, voisitko toistaa?

Oletko kyllästynyt toistelemaan sanomisiasi keskustelukumppaneille tai hermostuvatko kenties läheisesi siihen, että joutuvat kysymään yhä uudestaan ja uudestaan, mitä olet sanonut?

Televisiossa pyöri mainos, jossa kaksi radiopersoonaa kertoivat ohjelmistaan. Toisella oli erittäin selkeä ja miellyttävä puhetyyli, kun taas toisen puheesta en vain millään saanut koskaan selvää. Selvittääkseni, mitä toisella oli sanottavana minun olisi pitänyt laittaa television äänenvoimakkuutta suuremmalle ja keskittyä todella tarkasti kuuntelemaan tämän viestiä. Artikulaatiossa sinänsä ei ollut mielestäni äkkikuulemalta mitään vikaa, mutta ongelma oli hirmuinen kiire. Sanat syöksähtelivät kuin tykin suusta tai satasen aidoilla.

Meillä on jokaisella persoonallinen puherytmimme ja puhenopeus on myös hyvin yksilöllistä. Jotkut ovat tottuneet puhumaan todella nopeasti ja kyllästyvät, kun joutuvat kuuntelemaan hitaampirytmistä puhujaa. Toiset taas vastaavasti puhuvat ja kuuntelevat mieluummin hieman verkkaisempaa puhetta. Yleensä kultainen keskitie on tässäkin asiassa hyvä.

Jos ongelmana on liian nopea puhetapa, puhuja ei välttämättä edes havaitse tätä itse. Eräällä kurssilaisellani oli mielessään aina ajatus siitä, että oli puhuttava nopeasti, jotta muut eivät ehdi kyllästyä ja hänen puheensa puuroutui tästä syystä vaikeasti tulkittavaksi. Kun hän malttoi hieman rauhoittaa puhettaan, äänestä tuli kauniisti soiva ja miellyttävän selkeä. Hidastus ei ollut edes kovinkaan suuri, mutta kaikki kuulijat tekivät saman huomion muutoksesta. Tällöin puhetta oli miellyttävämpi kuunnella ja kuulijat kiinnostuivat asian sisällöstä ja pääsivät aiheeseen mukaan paremmin kuin silloin, kun keskittyminen meni siihen, että sai puheesta selvää ja pysyi perässä.

Miten sitten voi tietää, onko itsellä sellainen rytmi, missä useimmat eivät pysy perässä? Ja miten tuota rytmiä on mahdollista saada hitaammaksi?

1. Suosittelen äänittämään omaa puhettasi ja kuuntelemaan sitä mahdollisimman objektiivisesti. Voit myös kysyä mielipidettä asiasta ystäviltäsi tai läheisiltäsi.
2. Yritä ajatella puhuessasi, että sinulla ei ole kiire minnekään ja että jokainen sanasi on tarkoitettu kuultavaksi.
3. Kiinnitä huomiota vokaalien kestoon. Useimmiten kiireisesti artikuloidessamme vokaalit, erityisesti pitkät vokaalit, tuppaavat jäämään hieman lyhyiksi. Tällöin puheesta tulee konsonanttipuuroa.
4. Sano sanat ja lauseet loppuun saakka. Monesti nielaisemme kiireessä ja epähuomiossa sanojen ja lauseiden loppuja. Tällöin saattaa jäädä kuulijan arvailujen varaan, mitä puhuja mahdollisesti tarkoittaa. Kun kiinnität huomiota siihen, että jokainen äänne tulee sanoissa kuuluville, puhe ei voi olla epäselvää. Kiinnitä huomiota esimerkiksi televisiojuontajien puheeseen. Jopa viimeiset monikon t-kirjaimet on mahdollista saada puheeseen mukaan, kun tahti ei ole päätä huimaava, vaan sopivan rauhallinen.
5. Kaariajattelu. Jotakuta saattaa helpottaa ajatus siitä, että lauseet ovat kuin sateenkaaria, ne alkavat ensimmäisestä sanasta ja kaaren toisessa päässä on viimeisen sanan viimeinen äänne.

Voit harjoitella itseksesi esimerkiksi lukemalla tätä tekstiä ääneen ja kiinnittämällä huomiota edellä mainitsemiini seikkoihin. Omaa tottumustaan voi olla hidasta muuttaa, mutta ensimmäinen askel on aina oma motivaatio ja tahto muutokseen.

Käytä ääntäsi

Kun ikäännymme kehossamme tapahtuu muutoksia. Lihakset eivät ole yhtä hyvässä kunnossa viisikymppisenä kuin parikymppisenä. Liikunta- ja tukielimistöstä tulee pitää huolta hyvän ryhdin ja voiman säilyttääkseen. Myös äänessä on kuultavissa muutoksia ikääntyessämme. Tutkimuksissa on todettu, että miesten puheääni tahtoo usein nousta iän myötä ja naisten puhekorkeus laskea jonkin verran. Äänen soivuuteen voi tulla myös muutoksia kurkunpään lihasten muutosten myötä.

Niin koko kehon kuin äänen kestävyyteen kannattaakin kiinnittää huomiota. Äänen toimivuuden ja kestävyyden ylläpidossa sen lisäksi, että ääntä käytetään oikein ja liikaa rasittamatta, tärkeää on, että sitä käytetään. Jos ollaan pitkiä aikoja puhumatta kurkunpään lihakset tottuvat toimettomuuteen, eivätkä enää ole puhevalmiudessa samalla tavalla kuin ennen.

Viime viikonloppuna pitämälläni kurssilla tuli puhetta äänen käyttämisestä sen toimivuuden ylläpidollisena toimenpiteenä ja eräs kurssilaisista totesi puhuvansa usein itsekseenkin. Äänenkäytön kannalta ei ole ollenkaan hullumpaa keskustella television kanssa tai puhella kukille tai lemmikille. Mikäli keskustelukumppania ei ole lähettyvillä, hyvä tapa äänen käyttämiseen on myös esimerkiksi lukea ääneen päivän sanomalehteä tai hyräillä itsekseen. Hyräileminenhän pitää vielä kaiken lisäksi hyvällä tuulella ja rentouttaa kehoa! 😉

 

Huom! Harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.