Hyvää uutta vuotta!

Kiitos edellisestä vuodesta asiakkaille ja yhteistyökumppaneille sekä hyvää alkanutta vuotta 2014!

Viimeisimmässä Puhetyö-verkkolehden julkaisussa oli hyvä juttu äänensä menettäneestä ja sen takaisin saaneesta konsultista ja valmentajasta. Hän oli joutunut opettelemaan kantapään kautta äänenhuollon merkitystä puheammatissa. Kannattaa tsekata!

http://puhetyo.fi/2013/12/09/aanen-menetys-opetti-sen-arvon/

Miten puheäänesi vaikuttaa urakehitykseesi?

Tekniikka&Talous, Talouselämä ja The Wall Street Journal kirjoittavat puheäänen vaikuttavan urakehitykseen. Erityisesti se, millaista ääntä käytetään on tärkeä tekijä.

Vokologien tutkimuksissa ollaan jo pitkään oltu tietoisia siitä, että teemme tulkintoja toisen persoonasta hänen puheäänensä perusteella. Tietyt äänen piirteet tai äänenlaadut voivat olla hyvin ärsyttäviä ja saada aikaan negatiivisen mielikuvan henkilöstä. Myös esimerkiksi tapa, että lauseet loppuvat nousevaan intonaatioon tai narinaan, on WSJ:ssä käsitellyn tutkimuksen mukaan erityisen ärsyttävää. Tämä luo mielikuvan siitä, että puhuminen olisi epämiellyttävää tai kivuliasta.

Monet ihmiset tyytyvät siihen, että heidän äänensä ei ole soiva tai kantava. Kuten WSJ kirjoitti, monet eivät edes tiedosta ongelmaansa tai ymmärrä, että sille olisi jotakin tehtävissä. Ajatellaan, että tällainen ääneni nyt sattuu olemaan.

Olemme vuosien saatossa omaksuneet tietynlaisen tavan käyttää äänielimistöämme puheen ja äänen tuottamiseen. Tavat ovat saattaneet juurtua hyvin syvälle, mutta motivoituneen opiskelijan on mahdollista tehdä muutoksia äänenkäyttöönsä ja omaksua uudenlainen tapa vanhan tilalle.

Äänenkäytön koulutuksessa etsitään yhdessä opettajan kanssa oppilaalle parasta mahdollista tapaa tuottaa vaivatonta, monipuolisesti ilmaisevaa ja hyvin soivaa puheääntä.

Meitä äänenkäytön kouluttajia on olemassa ja ääntään voi kehittää haluamaansa suuntaan.

Tervetuloa oppilaaksi!

www.äänenkäyttö.fi

 

Huom! Harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

Äänen haasteet osa III: Meluisa tila tai työympäristö

Oletko joskus ollut tilanteessa, jossa puheenvuoron saa aina kovaäänisin tyyppi? Entä miltä tuntuu kurkussa baari-illan jälkeen, kun musiikin desibelirajat paukkuvat?

Äänentuoton kannalta melua ovat puhumisen kanssa kaikki samanaikaiset äänet, jotka ylittävät 40 dB. Tällöin alamme vaistomaisesti voimistaa ääntämme 5 dB 10 dB:n taustamelun nousua kohti. Jotta myös esimerkiksi iäkkäät, vieraskieliset ja lapset erottaisivat puheen hyvin, puhujan äänen tason pitäisi olla vähintään 15 dB:a korkeampi kuin taustamelun. Usean henkilön puhuessa samanaikaisesti on taustamelu noin 70 dB ja jos joukossa huudetaan, taustamelu nousee 80 dB:iin. Kun taustamelu nousee yli 70 dB puheviestintä käy hyvin ongelmalliseksi ja äänenkäyttöä suositellaan rajoitettavaksi. (Sala, Sihvo ja Laine, 2011.)

Joissain päiväkodeissa ja kouluissa oppilaita ohjataan hiljaisempaan äänentuottoon siten, että aina kun melutaso ylittää tietyn desibelimäärän, seinälle syttyy punainen valo. Ilmeisesti valomerkki myös toimii aika hyvin. Tämä on varmasti hyväksi sekä korville, psyykelle että äänelle. Entä sitten, kun käytettävissä ei ole tällaista apuvälinettä ja jos aikuiset lähtevät metelöintiin mukaan? Eräs kurssillani ollut nainen tunsi vaikeaksi tilanteen, jossa hän tuli uuteen työyhteisöön ja äänenkäyttötottumukset siellä olivat, että kaikki huutavat. Hän ei ollut tottunut siihen, eikä halunnut tehdä niin, mikä onkin erinomainen asenne äänenhuollon ja kestämisen kannalta. Melutaso on kaikkien kannalta hyvä saada hiljaisemmaksi. Ääntä säästääkseen huomion saamiseksi voi käyttää muitakin keinoja kuin pelkkä voimakas ääni. Esimerkiksi kellot, torvet, pillit, hiljaisuus, käden nosto ylös tai mitä ikinä voikaan keksiä. Mutta mitä jos työyhteisö vaatii työntekijää käyttämään voimakasta ääntä? Jos lapset totutetaan siihen, että kaikki ohjeistus annetaan voimakkaalla äänellä, entistä kovempia ratkaisuja huomion saamiseksi vaaditaan pidemmän päälle, kun kaikki ovat turtuneet jatkuvaan meteliin.

Toki meluisuuden lähteitä voivat olla myös esimerkiksi toimiston koneet tai ilmastointi, avokonttorissa puhelimen pirinät, kenkien kopse, radio työpisteessä ym. Tällaisessa työympäristössä kaikkea ylimääräistä metelin tuottamista tulisi välttää ja esimerkiksi mennä työkaverin luo puhumaan sen sijaan, että huutelisi hänelle muutaman metrin päähän.

Meluisassa työyhteisössä olisi hyvä keskustella yhteisistä säännöistä, joiden avulla meteliä voidaan vähentää.

Voimakkaan äänen käyttöä on syytä opetella, jos kuitenkin joudut usein tilanteeseen jossa sitä tarvitaan. Kannattaa tarkkailla äänenkäyttöään tilanteissa, joissa ääni joutuu koville. Perus lähtökohtana on aina hyvä puhetekniikka. Kurkku ei saisi kiristyä liikaa eikä äänen korkeus nousta huomattavasti. Myös voimakasta ääntä on mahdollista tuottaa siten, että se ei rasita äänielimistöä.

Sihvo, Sala ja Laine (2011) esittelevät kolme edellytystä voimakkaan äänen tuottamisen ja huutamisen kivuttomalle onnistumiselle:

1. seiso rennon ryhdikkäästi
2. ota ilmaa asentoa muuttamatta oikealla tavalla, nenän kautta ja riittävästi ennen äänen aloitusta
3. säilytä leuan rentous ja kurkunpään toimintavapaus

Vinkkejä äänenkäyttöön meluisassa tilassa löytyy myös täältä.

Kirjallisuus:

Eeva Sala, Marketta Sihvo ja Anneli Laine. 2011. Ääniergonomia – Toimiva ääni työvälineenä. Työterveyslaitos. 2., korjattu painos. Helsinki.

 

Huom! Harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

Nauru pidentää ikää

Ihminen on psykofyysinen olento. Stressi tuntuu olevan lähestulkoon sairaus tai ainakin jossain vaiheessa pitkittyessään johtavan myös fyysisiin oireisiin. On todettu, että lapset nauravat paljon useammin kuin aikuiset. Lapset näyttävät myös muut tunteensa hyvin avoimesti. Jossain vaiheessa, viimeistään aikuisuuden kynnyksellä, opimme olemisen mallin, jossa tunteenpurkaukset on hyvä pitää sisällään ja muutenkin pyritään käyttäytymään hillitysti. Kun joku aikuinen uskaltaa nauraa katketakseen yleisellä paikalla, muut aikuiset kääntävät katseensa melun suuntaan ja luovat paheksuvia silmäyksiä melun aiheuttajaa kohti. Näinhän ei sopisi tehdä, sillä meidän pitäisi hallita itsemme tilanteessa kuin tilanteessa. Mieleeni tulee kansan viisauksia, kuten ”itku pitkästä ilosta, pieru kauan nauramisesta”. Että siitäs saat, jos uskallat iloita tai varsinkaan näyttää tunteitasi tai antaa niiden kuulua.

Ääniharjoitukset ovat usein hilpeyttä herättäviä juttuja. Kun porukalla väännellään naamaa aikuisten kesken ja näytellään kieltä vierustoverille, tilanteesta voi kirvota hervotonta naurua, jopa hallitsematonta hysteriaa. Itsensä hallitseminen onkin mielenkiintoinen juttu. Jossain tapauksissa hallitsemisen voi käsittää rajoittavuudeksi, jolloin se on käytännössä kahlitsevuutta. Jos ainoa tapa hallita ääntä on se, että ei anna äänen soida vapaasti ja rajoittaa äänen kuuluvuutta tai pelkää jopa äänen päästämistä, voi ihminen tehdä kurkunpäälleen hallaa. Lihakset pingottuvat ja ääni rasittuu.

Äänenhallinta on kuitenkin mielestäni sitä, että ääntä osataan käyttää hyvin ja monipuolisesti. Äänen ominaisuuksiin taas voi tutustua vain päästämällä ääntä. Ja nimenomaan päästämällä sitä, ei pidättämällä.

En ole itse kokeillut naurujoogaa, mutta voin kuvitella sen olevan keholle ja mielelle hyvin vapauttavaa. Myös itku on koko kehon tapahtuma ja voi olla vapauttava kokemus. Ääniaallotar Sirpa Heikkinen opettaa muun muassa itkulaulua ja kertoo, että sen avulla ihmiset voivan käsitellä ehkä jo vuosiakin pidätettyä tuskaa.

Jokaiselle aikuiselle olisi varmasti hyväksi joskus vähän pelleillä ja nauraa itselleen tai vastaavasti antaa itkun tulla reippaasti ja vuolaasti. Ei kaiken tarvitse olla jatkuvasti niin vakavaa tai hallittua.

Äänenkäytön kursseilla nauraminen on sallittua. Harjoituksethan ovat pääasiassa aivan hassuja. Äänellä leikkiminen on ehdoton edellytys omaan instrumenttiinsa tutustuessa.

Joulun kunniaksi seuraava joulupukin röhönauruharjoitus:

1. Lämmittele ensin äänesi hymisemällä hiljaa, hyräile vaikka jotain mukavaa joululaulua tai liu’uta vain hyminällä matalalta korkealle ja päin vastoin. Voit laittaa kätesi rintakehän päälle ja tarkkailla resonaatiovärinää käden alla.

2. Hae hengitys keuhkojen alaosaan seuraavalla Kuukan harjoituksella:
a. Pidä harjoituksen ajan käsi vatsan päällä. Puhalla keuhkot ensin mahdollisimman tyhjäksi niin, että vatsa litistyy.
b. Anna vatsan rentoutua ja ilman ryöpsähtää äänettömästi sisään niin että vatsa pullistuu.
c. Sihise hiljaa ”ssss” niin pitkään kuin ilmaa riittää.
d. Toista kohtia b ja c pari kertaa.

3.  Marjasen syvän naurun matkimisharjoitus:
Pidä käsi vatsan päällä ja tunne navan pomppivan harjoituksen aikana. Ole tarkkana, että kukin tavu erottuu selvästi toisistaan. Pidä vokaalit kirkkaina ja kuuluvina ja vältä kuuluvaa sisäänhengitystä. Äännä erillisesti iskuttaen h-alkuisia tavuja kaikin eri vokaalein, esim.
höh-höh-höh-höh-höh-höh
häh-häh-häh-häh-häh-häh
hah-hah-hah-hah-hah-hah
heh-heh-heh-heh-heh-heh
hoh-hoh-hoh-hoh-hoh-hoh…
Jos tunnet kurkun kiristyvän, yritä tehdä kevyemmin ja tarkkaile erityisesti sitä, että ääni kumpuaa vatsasta saakka.

4. Rentouta kurkunpäätä haukottelemalla tai ääntämällä ”kaa” samalla kun ilma virtaa sisään suun kautta.

********** *  *   *     *       *            *              *                         *
* ILOISTA JA RENTOUTTAVAA JOULUNAIKAA KAIKILLE! *
*********  *  *       *             **           *             *                             *

 

Huom! Harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

Hyvä äänenlaatu

Valon (1994) tutkimuksen mukaan puheen vastaanottaja kiinnittää eniten huomiota puhujan äänen piirteissä äänenlaatuun. Muistelepa itse, oletko joskus ollut luennolla, jossa luennoitsijan tapa puhua on tuntunut huomiota herättävältä tai olet kääntänyt radiokanavan toiselle juontajan äänen vuoksi, tai onko kenties jokin oleellinen asia televisiossa esiintyvän henkilön asiasta jäänyt varjoon puheen ollessa hyvin huomiota herättävää?

Oletko itse tuntenut puhuessasi vaikeuksia saada äänesi kuuluville ja soimaan, tai rasittuuko äänesi helposti? Myös monenlaiset tuntemukset kurkussa voivat viitata siihen, että ääntä ei käytetä parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Hyvä puhetekniikka ja äänenkäyttö ovat osa vakuuttavaa esiintymistä, jota tarvitaan nykyään monissa erilaisissa töissä ja työtilanteissa. On melkein vaikeampi keksiä ammattia, jossa puhetta ei tarvittaisi ollenkaan. Kaikenlaiset esitelmät ja asiakastapaamiset sekä myyntitilanteet ovat arkipäivää monelle.

Jos ääni ei soi puhujan mielestä riittävän hyvin tai se kuulostaa enemmänkin variksen raakunnalta kuin puheelta, ei osaansa tarvitse tyytyä. Äänenlaatua on mahdollista parantaa opettelemalla optimaalisempi tapa käyttää ääntä.

Ehkä kuluttavin asia äänenkäytössä on puristeinen tapa tuottaa ääntä. Ääni voi kuulostaa metalliselta ja ponnisteiselta. Ääneen tulee helposti myös enemmän narinaa, eikä se kuulosta kovin soivalta. Ääni rasittuu helposti. Tuolloin äänihuulet puristuvat tiiviisti yhteen melko pitkiksi ajoiksi, myös muut lihakset kurkunpäässä saattavat olla jännittyneet ja äänihuulten alainen ilmanpaine on suuri. Tämä tapahtuu hyvin usein silloin, kun pyritään tuottamaan voimakasta ääntä. Sen sijaan, että voimistettaisiin ääntä resonanssiominaisuuden avulla lisätäänkin puristusta kurkunpäässä ja ilmanpainetta äänihuulten subglottaalisella alueella.

Esiintymistilanteissa puristeisuutta ääneen voi tulla myös esiintymisjännityksen seurauksena. Kun lihakset pyrkivät jännittymään adrenaliinin erittymisen myötä, myös kurkunpään lihakset voivat alkaa tehdä liikaa töitä. Tärkeää olisikin yrittää kanavoida jännitys johonkin muuhun paikkaan vartalossa tai pyrkiä rentouttamaan kehoa ennen äänentuottoa, jotta puheääni ei tämän myötä kärsisi.

Puristeisen äänen vastakohtana voidaan pitää huokoista ääntä. Tällöin äänihuulet käyvät äännön aikana vain harvoin ja mahdollisesti epätäydellisesti yhdessä. Ilmaa pääsee virtaamaan kurkunpäästä suuria määriä ja ääni kuulostaa hyvin vaimealta ja huokailevalta.

Puheen kannalta parasta olisi löytää näiden kahden välillä oleva työskentelymäärä äänihuuliin. On hyvä, että lihakset toimivat aktiivisesti, mutta eivät jännity liikaa. Kun oikea suhde löytyy ääni soi paremmin, kestää pidempiä aikoja puhumista ja kuulostaa täyteläiseltä ja soivalta. Puristeisuuden ollessa ongelmana jo äänen voimakkuuden vähentäminen voi joskus auttaa rennomman äänentuoton hakemisessa.

Tässä joitakin harjoituksia, joilla hyvää äänenlaatua voi harjoitella (toimivat myös hyvänä äänenlämmittelynä):

1. Ota hyvä asento siten, että selkäsi on pitkä ja niska selän jatkeena, kuvittele takaraivosta naru kattoon. Laita kämmen rintakehällesi. Tee pureskeluliikkeitä niin, että hampaat eivät kuitenkaan osu yhteen. Hymise samalla lyhyitä pätkiä matalalta korkealle ja korkealta matalalle. Tunne kädessäsi rintaresonanssin värinä. Voit kokeilla tehdä harjoituksen myös ilman pureskeluliikkeitä ja jatkaa sillä, mikä sinulle toimii parhaiten.

2. Kuukan bilabiaalinen v: Laita huulet kevyesti yhteen ja päästä huulten välistä ilma virtaamaan samalla ääntäen v-äännettä. Ääni kuulostaa vähän ampiaisen surinalta ja huulissa ja poskissa tuntuu värinää.

3. Hymise niin, että saat huulten välissä tuntumaan kutisevaa värinää.

4. Yritä pitää edellisissä harjoituksissa saavuttamasi resonanssivärinän tunne ja sano kevyesti esimerkiksi: ”mmmjjooo”.

Tee kaikki harjoitukset kevyesti. Jos tunnet kurkunpäässä joitakin tuntemuksia, yritä tehdä harjoitus kevyemmin. Jos se ei auta, älä tee nyt vaan kokeile joskus myöhemmin uudelleen. Kurkunpäässä ei pitäisi tuntua mitään näiden harjoitusten aikana.

 

Huom! Harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

Peltsi ja Kuukka

Näin eilen Janne Kuusen ohjaaman dokumenttielokuvan näyttelijä Matti Pellonpäästä (1951-1995) Yle Teemalla. Elokuva oli ihanan lämminhenkinen ja monipuolinen kuvaus Pellonpään elämästä hänen ystäviensä ja kollegoidensa muistelemana. Hän ehti tehdä 50 roolin elokuvauran ja hänet palkittiin parhaana eurooppalaisena mienäyttelijänä Berliinin elokuvajuhlilla 1992 elokuvasta Boheemielämää. Elokuvarooliensa ohella hän teki myös merkittävän uran ääninäyttelijänä.

Dokumentissa muisteltiin, että Peltsillä oli nuorempana ongelmia äänensä kanssa. Hän ei kuulemma ensin päässyt Teatterikouluun sen vuoksi, ettei hän äänensä vuoksi voisi olla lavalla. Ääntä kuvattiin dokumentissa kuristustautiseksi. Hän meni ongelman vuoksi Niilo Kuukan yksityistunneille ja sai äänensä kuntoon 21-vuotiaana.

Niilo Kuukka (s. 1907) oli teatterinjohtaja ja äänenkäytön opettaja. Hän opetti Suomen Teatterikoulussa puheilmaisua vuosina 1963–1973. Hänen kehittämäänsä opetusmetodia on sittemmin kutsuttu Niilo Kuukka-metodiksi. Metodia on käytetty Suomessa laajasti näyttelijänopetuksessa ja yleisesti puheen ja äänenkäytön opetuksessa. Harjoitukset kehittävät äänen tehokasta ja taloudellista käyttöä siten, että ääni tuottaa mahdollisimman vaivattomasti halutun akustisen vaikutuksen.

Olen itse opiskellut Kuukka-metodia opinnoissani Tampereen yliopistossa ja havainnut sen harjoitukset hyvin käyttökelpoisiksi. Opetuksessani käytän usein ainakin osia Kuukan harjoituksista, varsinkin optimaalisen resonanssin hakemiseen. Resonanssilla tarkoitetaan äänen aikaansaamaa myötävärähtelyä kehossa. Kuukan harjoituksissa resonanssin voi tuntea konkreettisesti värinänä rintakehässä ja kasvoissa tai päässä. Tätä ilmiötä voidaan käyttää hyväksi äänen vahvistamiseen ja soivuuden lisäämiseen. Äkkiseltään voi olla jopa hämmentävää tuntea resonanssin vaikutus omassa kehossaan, mutta ilmiö on ehdottomasti hyvä äänenkäytön kannalta.

Hienoa, että Peltsi löysi Kuukan harjoitusten avulla oman äänensä. Ihailin dokumentissa erityisesti kohtaa, jossa Pellonpää näyttelee useita Nalle Puhin hahmoja. Hänen äänensä näyttää taipuneen hyvin moneen. 🙂

Dokumenttielokuva Boheemi elää – Matti Pellonpää on katsottavissa yle Areenassa 29 päivää tästä päivästä lähtien.

– Johanna

 

Huom! Harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

Syksyn tuulia

Hei vaan ja terveisiä sorvin äärestä. Kesälomantapainen meni ja taas on aika aloittaa työskentely. Minulla on syksyisin usein sellainen tunne, että jotain uutta on alkamassa ja niin nytkin (vaikka eihän kesä tietenkään vielä ohi ole). Nyt sen näkee ainakin blogini päivitetystä ulkonäöstä ja siitä, että sain vihdoin aikaiseksi tehdä sellaisia työasioita, joita olin lykännyt aina vain tuonnemmaksi. Uusia harrastusmahdollisuuksia olen myös viritellyt, mutta niistä sitten toteutuessaan enemmän tuonnempana. Loma on tehnyt hyvää ja mieli on virkeämpi ja valmiimpi toimimaan taas tehokkaasti. Tai ainakin tehokkaammin.

Minulle kesäaika on jonkin verran hankala äänenkäytön kannalta siksi, että olen allerginen erityisesti heinille. Myös tällä kertaa antihistamiinia on kulunut melkoisesti. Olen myös grilliruokien ystävänä joutunut kärsimään refluksivaivoista, eli siitä, että mahahapot eivät pysy niille tarkoitetuissa paikoissa, vaan nousevat ruokatorvea pitkin ylöspäin. Joskus tuntuu, että ne ennättävät kurkunpäähän saakka. Silloin ääni voi kuulostaa käheältä ja kurkussa tuntuu kuivalta. Tietysti pidemmän aikaa rellestäessään hapot saattavat vaurioittaa kurkunpään ja ruokatorven limakalvoja siten, että vaivasta koituu isompiakin huolia. Kannattaa siis hoitaa tautia hyvissä ajoin. Mutta tämä riittänee omista tuntemuksistani.

Löysin tällaisen pari vuotta vanhan, mutta aivan oivan ja hyviä vinkkejä sisältävän jutun äänenkäytöstä Helsingin Sanomien nettisivuilta: Säästä ääntäsi, hengitä rennosti.

Tuossapa hyvä sysäys jälleen aiheen pariin itsellekin lomaltapaluun jälkeen!

Äänenkäytön koulutus

Ääni on suuri osa ihmisen persoonaa ja vaikuttaa ihmisen kuvaan itsestä sekä muiden saamaan mielikuvaan toisen persoonasta. Äänenkäytön hallinta ja monipuolinen osaaminen tuo itseluottamusta. Jokaisen kannattaa pitää huolta omasta äänestään!

Yritykseni kotisivujen valmistuttua päätin lisätä sivujen yhteyteen blogin, johon päivittelen ajankohtaisia asioita, uutisia työrintamalta ja ajatuksia puhetekniikasta ja äänenkäytöstä. Blogiajatus on muhinut mielessäni jo aiemmin, mutta lopullisen sysäyksen sen toteuttamiseen sain kollegaltani, jonka kanssa juttelin asiasta viime torstaina heidän yrityksensä uusien toimitilojen avajaisissa Tampereella.

Työrintamalla uusinta uutta taitaa olla se, että olin vähän aikaa sitten radiohaastattelussa, jossa aiheena oli teatteri ja näyttelijän ääni. Ohjelman tekijä on tuttuni, joka oli havainnut minun opettaneen näyttelijöiden äänenkäyttöä. Haastatteluihin tottumattomana jännitin hieman tilaisuutta ja menin paikalle sen verran myöhään, että olin haastattelun alussa vielä pyöräilymatkasta hengästynyt. (Seuraavan kerran varaan aikaa ennen alkua hieman enemmän — siis jos vastaavanlainen mahdollisuus tarjoutuu joskus). Oli mukavaa huomata, että aihe kiinnostaa muitakin kuin itseäni ja muutamia muita alalla pyöriviä ihmisiä. Haastattelu on kuunneltavissa netissä. Linkki haastattelun lataussivulle on tässä.

Tästä se alkaa, äänenkäytön blogini.

Mukavaa juhannuksen odotusta kaikille! Nauttikaa kesästä ja auringosta. Ja jos sataa, niin äänihuulille suotuisasta ilmankosteudesta. 🙂

– Johanna