Olisi pitänyt pystyä parempaan!

Olipa kerran ujo tyttö

Odotan vuoroani oven takana ja jännitän. Kädet hikoilevat, sydän hakkaa ja yritän sinnikkäästi näppäillä huilustani äänettömästi vaikeinta kohtaa yhdestä kappaleesta. On vuoroni. Astelen näyttämölle. Katsomossa istuu neljä henkilöä. Aloitan ohjelmistoni soittamisen ja pelkään sitä vaikeaa paikkaa. Kun se lopulta tulee, mokaan. Juuri niin kuin monta kertaa harjoituksissa, vaikka sain kohdan jo menemään hyvin jossain vaiheessa. Myös asteikot soitan takellellen. Poistun paikalta itseäni mielessäni soimaten. En ollut harjoitellut riittävästi. En ollut riittävän hyvä. Olisi pitänyt pystyä parempaan.

Muistan lapsuudestani ja nuoruudestani monenlaisia esiintymistilanteita, joista ahdistavimpina nuo tuskalliset minuutit kurssitutkintoja suorittaessa.

Mokaamisen pelko oli silloin konkreettisesti läsnä.

Muistan jännittäneeni luokassa vastaamista ja sitä, tuleeko ääneni ilmoille soivana vai kähisevänä köhinänä. Haaveilin myös nuorisomusikaaliin pääsystä, mutta pääsykokeissa en saanut itsestäni mitään irti. Toisaalta muistan nauttineeni kansanmusiikkiyhtyeemme keikoista ja juosseeni alakoulussa ympäri luokkaa luokkakaverieni kanssa eläytyessäni esittämään vanhoja suomalaisia elokuvia.

Heittäydyin tarinaan ja unohdin esiintyväni.

Eräänä päivänä

Vasta pitkään näiden kokemusten jälkeen päälle parikymppisenä lähdin kaverini innoittamana improvisaatiokurssille. Tuolla kurssilla oli henkilö, joka houkutteli minut hakemaan harrastajateatteriin. Muistan edelleen sen valtavan pakahduttavan riemun tunteen, kun kuulin päässeeni sisään. En voinut uskoa sitä todeksi. Se oli minulle todella suuri juttu.

Se osoitti vääräksi uskomukseni itsestäni ja kuvitteellisista rajoituksistani.

Harrastin näyttelemistä lähes kymmenen vuoden ajan. Harrastus ravisteli ajatuksiani siitä, onko esiintymisestä lupa nauttia. Mokaamisen pelko ja itsekriittisyys pysyivät myös sinnikkäästi mukanani. Pia Koposen pitämällä improvisaatiokurssilla Teatterin ja draaman tutkimuksen opinnoissa koin havahtumisen sisäiseen kommenttiraitaani, siihen nalkuttajaan, joka ei usko minun onnistuvan ja pyrkii rajoittamaan luovuuttani negatiivisuudellaan.

Sitten

Huomasin laittavani itseni yhä uudelleen erilaisiin esiintymistilanteisiin ja haastavani mokaamisen pelkoani kerta toisensa jälkeen. Nauroin mielessäni pelolleni ja hyppäsin mukaan nalkuttavan kommenttiraidan jäädessä jyrkänteen reunalle.

Tajusin, ettei minuus ole niin mustavalkoista. Goffmanin itsensä esittämisen teorian mukaan esiintymisemme muokkautuu sen mukaan missä tilanteessa kulloinkin olemme. Myös introvertti voi innostua ja käyttää voimakasta ääntä, olla halutessaan vakuuttava.

Klovneriakurssit ravistelivat lopulta vielä enemmän mokaamisen pelkoani. Sitä, että on ihan ok mokata, tai itse asiassa klovneriassa se on jopa toivottavaa. Ehkä suurin oivallus loistavilta Taina Mäki-Ison kursseilta itselleni on ollut hengitys. Vaikka olin puhetekniikan opintojeni ansiosta jo mielestäni hengittämisen mestari, silti lavalla jännittävässä tilanteessa lakkasin hengittämästä. Se tunne, kun jännittävässä tilanteessa puhaltaa suun kautta selvän kuuluvan huokauksen saaden koko kehon rentoutumaan, eikä yhtäkkiä olekaan kiire tai hätä mihinkään, on sanoinkuvaamattoman helpottava.

Voi vain olla läsnä, vaikka on siinä lavalla ja kaikki tuijottavat.

Nykyään

Jännitän edelleen esiintymistä. Varsinkin uusia tilanteita. Myös spontaanit puhetilanteet saavat minut usein jännittämään. Vuosien myötä kokemukseni esiintymisestä eivät ole poistaneet jännitystä kokonaan. Jännittämisaika ennen tulevaa tapahtumaa on kuitenkin jonkin verran vähentynyt ja esiintymisestä nauttiminen on selvästi lisääntynyt. Osaan varautua siihen, että tuo jännittämisen hetki ja päivä tulee. Syön hyvin edellisenä päivänä, koska tiedän, etten juurikaan saa syötyä h-hetkellä, juon riittävästi vettä, pyrin tekemään asioita, jotka rentouttavat, kuten urheilla ja ulkoilla. Meditoin. Hengitän.

Hyväksyn sen, että keho ja mieli reagoivat tilanteeseen enkä enää pyristele vastaan ja toivo jännityksen oireiden katoavan.

Tietous äänenkäytöstä ja äänenkäytön hallitseminen on kasvattanut esiintymisvarmuuttani. Uskon, että äänenkäyttö toimii vastavuoroisesti. Kun käytämme ääntämme heikosti ja pihistellen, myös mielemme on sulkeutunut, kun taas uskallamme avata ja rentouttaa kehomme äänen vivahteikkaalle soinnille, hermostomme rauhoittuu ja rentoutuu ja mieli uskoo onnistumiseemme.

Henkka Hyppönen totesi jossain haastattelussa, että hän ei jännittänyt suoria tv-lähetyksiä pitkään samassa ohjelmassa työskennellessään jossain vaiheessa enää lainkaan, vaan saattoi miettiä kameran käydessä vaikka kauppalistaa. Tähän tuskin kovinkaan moni voi päästä, eikä se toisaalta ole toivottavaakaan – hänkään ei tuosta tunteesta pitänyt. Pieni jännitys kertoo siitä, että tilanne on itselle tärkeä ja parhaimmillaan lataa kehon ja mielen loistavaan suoritukseen.

Säkenöivä puhuja – esiintymisen ja äänenkäytön kesäkurssi Tampereella

Haluaisitko tulla kanssani havainnoimaan esiintymiseen ja äänenkäyttöön liittyviä asioita? Harjoittelemaan hyvää, vakuuttavaa äänenkäyttöä ja haastamaan itsesi ehkä elämysalueellesi jättäen kommenttiraidat rannalle ruikuttamaan?

Pidän kesä-heinäkuun vaihteessa kahden päivän kurssin, jossa käydään läpi seuraavia asioita:
– hyvä äänentuoton tekniikka (hengitys, kehonkäyttö, resonanssi, artikulaatio)
– ääniongelmat ja niiden ennaltaehkäisy
– esiintymisjännitys ilmiönä
– nonverbaalisen viestinnän merkitys esiintymisessä
– yleisön kohtaaminen esiintymistilanteessa

Kurssi pidetään 30.6. – 1.7.2018 Olotila Moyossa Tampereella.
Kurssin hinta on 170 eur (sis. alv 24%).

Tule mukaan! Katso lisätietoja kurssista täältä.

 

Mukavaa kesäkuun alkua!

 

Viisi vinkkiä kevään pölytaisteluun

Taas on tulossa aika, jolloin katu- ja siitepölyt alkavat vaivata herkimpien ääntöelimistöjä. Puhetyössä ääntä täytyisi kuitenkin pystyä käyttämään haasteista huolimatta.

Allergialääkkeitä kannattaa käyttää, mikäli oireet ovat selvät. Ne ehkäisevät pahempien infektioiden syntymistä. On kuitenkin olemassa myös lääkkeettömiä keinoja, joita suosittelen kokeilemaan ainakin lääkkeitten lisäksi.

 

  1. Ääni syntyy alunperin kurkunpäässä äänihuulten limakalvojen värähdellessä vastakkain. Limakalvojen joustavuus ja toimivuus onkin avainasemassa kirkkaan ja soivan äänen aikaansaamiseksi. Voimme pitää huolta kurkunpään limakalvoista pidemmällä tähtäimellä juomalla riittävästi nestettä (2 litraa päivässä vettä).
  2. Mikäli pölyt tai esimerkiksi kuiva ilma ovat saaneet limakalvot kuivumaan tai ärtymään, voi höyryhengityksestä olla apua. Tähän oiva keksintö on apteekista saatava vesipiippu. Sen avulla saa höyryn menemään suoraan kurkunpään limakalvoille sen sijaan, että täytyisi höyryttää koko kasvot samalla, kuten esimerkiksi muuten aivan käyttökelpoisessa ”kattilatekniikassa”.
  3. Ääni kulkee kurkunpäästä nielun läpi noustuaan suun ja nenän kautta ulos. Myös tukkoinen nenä voi siis vaikuttaa puheääneen. Pölyt ja limat onkin hyvä huuhtoa nenäontelosta nenäkannulla, jolloin myös allergiaoireet saattavat vähentyä ja hengittäminen helpottua. Nenähuuhtelun voi tehdä tarvittaessa useita kertoja päivässä. Myös nenäkannun voi hankkia esimerkiksi apteekista.
  4. Kun ääni on huonossa kunnossa, vältä voimakasta tai puristeista ääntä. Säästä ääntäsi puhumalla rennosti ja hiljaisella äänellä.
  5. Paljon puhuvan kannattaa myös muistaa tietysti äänen lämmittely ennen vaativaa äänenkäyttöä. Yksi mukava lämmittelyharjoitus on huulilla päristely.

HARJOITUS:
Tee harjoitus kevyesti, herätellen.
– Anna ilman virrata ulos huulten ollessa kevyesti yhdessä siten, että huulet alkavat värähdellä toisiaan vasten.
– Pyri pitämään huulet ja posket riittävän rentoina ja ilmanvirtauksen tasaisena.
– Päristele huulilla pitkiä pätkiä samalla kevyesti ääntäen.
– Äännä ensiksi puhekorkeudelta ja sen jälkeen voit alkaa liu’uttaa ääntä ylös ja alas.
– Voit jopa yrittää päristellä jonkin kappaleen mukaan.

Jos harjoitus tuntuu haasteelliselta, kokeile myöhemmin uudelleen. Tässä on mahdollista kehittyä ja harjoitus tekee mestarin.

 

Mukavaa kevään alkua kaikille!

 

Huom! Blogissa olevat harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

Uutta tutkimusta lastentarhanopettajan äänestä

Hei vaan, pitkästä aikaa!

Aika on vierähtänyt nopeasti pienen pojan uusia taitoja ihmetellessä ja perässä juostessa. 😉

Halusin kertoa teille uudesta tutkimuksesta, joka on julkaistu kesäkuussa. Itse en valitettavasti päässyt väitöstilaisuuteen paikalle, koska olin matkoilla, mutta tässä asiasta kevyesti tutkimukseen perehtyneenä:

Elina Kankareen vokologian ja puhetekniikan alan väitöskirja lastentarhanopettajan ääneen liittyen tarkastettiin Tampereella 7.6.2014. Valmistuneessa tutkimuksessa tarkastellaan erilaisilla menetelmillä äänen kuormittumista. Tutkimukseen osallistui 93-119 naispuolista lastentarhanopettajaa. Tutkimuksen mukaan 71,5 % osallistujista koki toistuvaa äänen ylikuormitusta. ”56,3 % raportoi äänen käheytymistä ilman infektiosairautta ja 10,9 %:lla todettiin selkeä orgaaninen muutos äänihuulissa. Runsaista äänioireista huolimatta 86 % lastentarhanopettajista koki äänensä palautuvan kuormituksen jälkeen seuraavaan päivään mennessä. Taustamelua pidettiin työympäristössä pahiten ääntä kuormittavana tekijänä.” (Kankare, 2014). Tulokset viittasivat muun muassa siihen, että äänen kuormittumisessa äänenlaatua keskeisempiä ovat esimerkiksi äänen korkeus, äänenpainetaso (voimakkuus), lepotaukojen pituus ja toipumismekanismien tehokkuus. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Tutkimus uutisoitiin myös Aamulehdessä samana päivänä. Jutussa oli nostettu esiin lastentarhanopettaja Päivikki Viitanen, joka joutui vaihtamaan työpaikkaa äänen menettämisen vuoksi. Uudessa työpaikassa ääniongelmat hellittivät. Artikkelissa todettiin, että Tampereella lastentarhanopettaja- ja luokanopettajaopiskelijoille ei järjestetä lainkaan puheäänen koulutusta. Kankare kertoo, että Yhdysvalloissa ääniongelmista aiheutuvista opettajien poissaoloista tulee miljoonaluokan kustannukset.

Jutussa oli myös Elina Kankareen seitsemän loistavaa vinkkiä äänenkäyttöön henkilöille, jotka käyttävät ääntään paljon töissä. Listaan Kankareen vinkit tähän loppuun:

1. Ääntä kannattaa lämmitellä ennen työpäivää. Hyräile kevyesti tai päristele ärrää eri korkeuksilta.
2. Juo riittävästi vettä. Kuivat limakalvot ovat herkempiä rasittumaan. Vettä pitäisi juoda vähintään 1,5 litraa päivässä.
3. Haukottele välillä. Se rentouttaa kurkunpäätä.
4. Jos sinun pitää saada esimerkiksi lasten huomio, käytä tiukua tai muuta merkinantoääntä.
5. Pidä taukoja. Älä puhu tauotta työpaikan kahvihuoneessa, jos itse työssä täytyy puhua koko ajan.
6. Puhu suoraan kuulijakuntaan päin. Pidä kaula suorassa, äläkä käännä sitä puhuessasi alas tai sivuille.
7. Äänen käyttöön voi saada koulutusta. Sitä antavat vokologit. Puheterapeutit auttavat äänen häiriöissä.

Hyvää uutta vuotta!

Kiitos edellisestä vuodesta asiakkaille ja yhteistyökumppaneille sekä hyvää alkanutta vuotta 2014!

Viimeisimmässä Puhetyö-verkkolehden julkaisussa oli hyvä juttu äänensä menettäneestä ja sen takaisin saaneesta konsultista ja valmentajasta. Hän oli joutunut opettelemaan kantapään kautta äänenhuollon merkitystä puheammatissa. Kannattaa tsekata!

http://puhetyo.fi/2013/12/09/aanen-menetys-opetti-sen-arvon/

Käytä ääntäsi

Kun ikäännymme kehossamme tapahtuu muutoksia. Lihakset eivät ole yhtä hyvässä kunnossa viisikymppisenä kuin parikymppisenä. Liikunta- ja tukielimistöstä tulee pitää huolta hyvän ryhdin ja voiman säilyttääkseen. Myös äänessä on kuultavissa muutoksia ikääntyessämme. Tutkimuksissa on todettu, että miesten puheääni tahtoo usein nousta iän myötä ja naisten puhekorkeus laskea jonkin verran. Äänen soivuuteen voi tulla myös muutoksia kurkunpään lihasten muutosten myötä.

Niin koko kehon kuin äänen kestävyyteen kannattaakin kiinnittää huomiota. Äänen toimivuuden ja kestävyyden ylläpidossa sen lisäksi, että ääntä käytetään oikein ja liikaa rasittamatta, tärkeää on, että sitä käytetään. Jos ollaan pitkiä aikoja puhumatta kurkunpään lihakset tottuvat toimettomuuteen, eivätkä enää ole puhevalmiudessa samalla tavalla kuin ennen.

Viime viikonloppuna pitämälläni kurssilla tuli puhetta äänen käyttämisestä sen toimivuuden ylläpidollisena toimenpiteenä ja eräs kurssilaisista totesi puhuvansa usein itsekseenkin. Äänenkäytön kannalta ei ole ollenkaan hullumpaa keskustella television kanssa tai puhella kukille tai lemmikille. Mikäli keskustelukumppania ei ole lähettyvillä, hyvä tapa äänen käyttämiseen on myös esimerkiksi lukea ääneen päivän sanomalehteä tai hyräillä itsekseen. Hyräileminenhän pitää vielä kaiken lisäksi hyvällä tuulella ja rentouttaa kehoa! 😉

 

Huom! Harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

Paljastava ääni

Nonverbaali eli sanaton viestintä on ensimmäinen keino, jolla vauva kommunikoi vanhempiensa kanssa. Jo vastasyntynyt voi tunnistaa äitinsä äänen ja jopa tietyn laulun, jota hänelle on laulettu hänen ollessaan vielä kohdussa (Vuori & Laitinen, 2005). Vauvoille puhutaan rauhoittavasti heidän itkiessään ja vaikka hän ei ymmärrää sanoja, hän ymmärtää tunteen ja viestin, joka äänellä pyritään välittämään.

Tunteitten lisäksi äänestä voidaan erottaa myös fyysinen vireystila. Voi hyvin olla, että puhumisen voi kokea hankalaksi esimerkiksi hyvin väsyneenä, sairaana tai stressaantuneena. Ääneen voi esimerkiksi tulla narinaa ja puristusta ja äänentuotto kuulostaa ja tuntuu vaivalloiselta.

Kaikille lienee jo tuttua se, että myös puhelimessa kuulemme toisen äänestä hymyileekö hän. On todettu, että voimme jopa erottaa aidon hymyn ja teennäisen hymyn toisistaan pelkän äänen perusteella. Tämä on hyvä huomioida esimerkiksi puhelintyötä tehtäessä.

Korkeat resonanssitaajuudet eli kirkas ja kuulas sointi puheessa vaikuttavat tunnetilan kuulemiseen positiivisena. Jos taas resonanssitaajuudet ovat matalalla ja ääni hyvin tumma, ääni voidaan yhdistää negatiivisiin tunteisiin. Myös äänenlaadulla on merkitystä. Puristeinen äänentuotto mielletään negatiivisena ja vihaisena kun taas normaali tai huokoinen äänentuotto enemmän positiivisena. (Laukkanen & Leino, 2001.)

Eräässä väitöstutkimuksessa havaittiin, että testattaessa emootioiden tunnistusta vokaalista miehet jättivät vastaamatta tilastollisesti merkitsevästi useammin esitettyihin näytteisiin kuin naiset. Tämän arveltiin johtuvan mahdollisesti miesten suuremmasta epävarmuudesta emotionaalisen informaation vastaanotossa. Lisätutkimuksia sukupuolten välisestä erosta tunteiden erottelussa kaivataan kuitenkin vielä. (Waaramaa, 2009.)

Uskomme ensisijaisesti sanattomaan viestintään ja useimmiten myös silloin jos viesti ja puhuttu asia ovat ristiriidassa.

Testaa: Sano vihan tunnetta ja äänen puristeisuutta samalla ajatellen: ”Mukavaa, että pääsitte tulemaan!” Entäs sama ajatellen iloisuutta ja huokoisuutta?

Kuitenkin, jos puhuttu asia on negatiivinen, mutta sanaton viestintä positiivinen, voidaan viesti tulkita esimerkiksi ironiseksi.

Testaa: Sano hymyillen ja huokoisuutta tavoitellen: ”Minä vihaan sinua”

Muista siis, kaikista tärkeintä ei ole se, mitä sanotaan, vaan miten sanotaan.

Lähteet:

Laukkanen, Anne-Maria & Leino, Timo. Ihmeellinen ihmisääni. Helsinki;2001.
Vuori, Hilkka-Liisa & Laitinen Marjaana. Synnytyslaulu. Rentouttava äänenkäyttö synnytyksessä ja raskauden aikana. Edita. Helsinki; 2005.
Waaramaa, Teija. Emotions in voice. Acoustic and perceptual analysis of voice quality in the vocal expression of emotions. Tampere; 2009.

Miten puheäänesi vaikuttaa urakehitykseesi?

Tekniikka&Talous, Talouselämä ja The Wall Street Journal kirjoittavat puheäänen vaikuttavan urakehitykseen. Erityisesti se, millaista ääntä käytetään on tärkeä tekijä.

Vokologien tutkimuksissa ollaan jo pitkään oltu tietoisia siitä, että teemme tulkintoja toisen persoonasta hänen puheäänensä perusteella. Tietyt äänen piirteet tai äänenlaadut voivat olla hyvin ärsyttäviä ja saada aikaan negatiivisen mielikuvan henkilöstä. Myös esimerkiksi tapa, että lauseet loppuvat nousevaan intonaatioon tai narinaan, on WSJ:ssä käsitellyn tutkimuksen mukaan erityisen ärsyttävää. Tämä luo mielikuvan siitä, että puhuminen olisi epämiellyttävää tai kivuliasta.

Monet ihmiset tyytyvät siihen, että heidän äänensä ei ole soiva tai kantava. Kuten WSJ kirjoitti, monet eivät edes tiedosta ongelmaansa tai ymmärrä, että sille olisi jotakin tehtävissä. Ajatellaan, että tällainen ääneni nyt sattuu olemaan.

Olemme vuosien saatossa omaksuneet tietynlaisen tavan käyttää äänielimistöämme puheen ja äänen tuottamiseen. Tavat ovat saattaneet juurtua hyvin syvälle, mutta motivoituneen opiskelijan on mahdollista tehdä muutoksia äänenkäyttöönsä ja omaksua uudenlainen tapa vanhan tilalle.

Äänenkäytön koulutuksessa etsitään yhdessä opettajan kanssa oppilaalle parasta mahdollista tapaa tuottaa vaivatonta, monipuolisesti ilmaisevaa ja hyvin soivaa puheääntä.

Meitä äänenkäytön kouluttajia on olemassa ja ääntään voi kehittää haluamaansa suuntaan.

Tervetuloa oppilaaksi!

www.äänenkäyttö.fi

 

Huom! Harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

Seksikäs käheys

Jotkut rock-laulajat ovat sitä mieltä, että äänihuulikyhmyt ovat kuin työmiehen känsät ja kuuluvat asiaan ammatissa. Seksikkään käheä viskibasso voi olla myyntivaltti. Mutta jos kyse on siitä, että ääni on sairas, onko se enää seksikästä? Kuka osaa muokata itselleen juuri sopivan kokoiset kyhmyt, sairauden, joka vaikuttaa vain vähän, mutta ei mene liian pitkälle ja estä joku päivä äänen hävitessä kokonaan esimerkiksi konsertin pitämistä?

Hyvä laulutekniikka samoin kuin hyvä puhetekniikka ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita, varsinkin jos ääntä käytetään paljon, vaativissa olosuhteissa tai vaativalla tavalla. Siis jos haluaa pitää ääntöelimistönsä terveenä. Myös äänen väsymisen tuntemukset ja merkit kannattaa ottaa tosissaan ja antaa tarvittaessa äänelle sen tarvitsemaa lepoa.

Liian pitkään jatkuneen tai liian raskaan äänentuoton seurauksena kurkunpään lihakset voivat väsyä siten, että niistä poistuu aineenvaihdunnassa tarvittavia aineita ja niihin kertyy kuona-aineita, esimerkiksi maitohappoa. Äänen sameutuminen ja hälyn lisääntyminen samoin kuin äänen menetys voivat liittyä siihen, että äänihuulikudoksen viskositeetti eli kudoksen nesteen kitka kasvaa. Tämä voi johtua kudoksissa olevan nesteen vähentymisestä ja toisaalta kuona-aineiden kertymisestä. Tällöin äänihuulivärähtely hankaloituu. Kuivumista voi aiheuttaa voimakas ja nopea äänihuulivärähtely (esim. voimakkaassa ja korkeassa äänessä). Jos taas äänihuuliin kertyy nestettä (kuona-aineita), voivat äänihuulet  alkaa värähdellä epäsäännöllisesti ja ääni kuullaan äänen särähtelynä, rahinana tai rahisevana käheytenä. (Laukkanen & Leino, 2001:)

Pahimmassa tapauksessa, jos rasitusta on kestänyt jo liian kauan, äänihuuliin voi alkaa kehittyä ylimääräistä kudosta, josta voi muodostua äänihuulikyhmyt tai polyyppeja. Nämä jämähtävät äänihuulten limakalvon pinnalle ja estävät äänihuulten tiiviin sulkeutumisen sekä tasaisen värähtelyn. Ääni kuulostaa heikolta ja rahisevalta. Ongelmat voivat poistua itsekseen äänilevolla tai hygienisemmän äänenkäyttötavan omaksumisella, mutta usein tarvitaan avuksi myös kirurgin veistä ja ääniterapiaa. Voimakas yskiminen, huuto, painonnosto tai kurkunpäähän kohdistuneet iskut voivat aiheuttaa äänihuuliin verenvuotoa. Tällöin ääni käheytyy nopeasti ja hoitona käytetään äänilepoa. Hyvin voimakas ja/tai pitkään jatkunut puristeinen äänenkäyttö voi saada aikaan äänihuulten takaosaan haavaumia. Se voi aiheuttaa ääneen käheyttä tai vain kivun tuntemuksia. Hoitona käytetään äänilepoa ja -terapiaa. (Laukkanen & Leino, 2001:)

Äänen terveyteen ja huoltoon aletaan kiinnittää liian usein huomiota vasta sitten, kun ollaan saatu aikaiseksi jo ongelmia. Niin kuin monessa muussakin terveyteen liittyvässä asiassa, tervettä ääntä osataan kaivata vasta sitten kun se on jo menetetty.

Palveluksia, joita jokainen voi omalle äänelleen tehdä:
1. Omaksu hyvä, riittävän rento äänenkäyttötapa
2. Opettele välttämään äänen ylikuormitusta
3. Anna äänelle lepoa sen ollessa rasittunut tai flunssainen
4. Jos tupakoit, lopeta
5. Juo vettä
6. Lämmittele ääni ennen vaativaa äänenkäyttöä. Vaativaa äänenkäyttöä voivat olla esimerkiksi pitkät puhumispätkät, voimakkaan äänen käyttö, laulaminen ja esiintyminen.
7. Jos käheyttä on jatkunut kaksi viikkoa ja varsinkin, jos sille ei löydy mitään selvää syytä, hakeudu korva-, nenä-, kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille tutkimuksiin.

Yksi mukava harjoitus, jolla voi hyvin lämmitellä ääntä, on huulilla päristely (kuten pikkulapset tekevät leluautoilla ajaessa).

HARJOITUS:
Tee harjoitus kevyesti, herätellen.
– Anna ilman virrata ulos huulten ollessa kevyesti yhdessä siten, että huulet alkavat värähdellä toisiaan vasten.
– Pyri pitämään huulet ja posket riittävän rentoina ja ilmanvirtauksen tasaisena.
– Päristele huulilla pitkiä pätkiä samalla kevyesti ääntäen.
– Voit kokeilla aluksi suoraa ääntä puhekorkeudelta ja sen jälkeen liu’uttaa ääntä ylös ja alas.
– Voit jopa yrittää päristellä jonkin kappaleen mukaan.

Jos harjoitus tuntuu haasteelliselta, kokeile myöhemmin uudelleen. Tässä on mahdollista kehittyä ja harjoitus tekee mestarin.

Lähde:
Laukkanen, A-M. & Leino, T. 2001. Ihmeellinen Ihmisääni. Gaudeamus. Helsinki.

 

Huom! Harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

Hyvä äänenlaatu

Valon (1994) tutkimuksen mukaan puheen vastaanottaja kiinnittää eniten huomiota puhujan äänen piirteissä äänenlaatuun. Muistelepa itse, oletko joskus ollut luennolla, jossa luennoitsijan tapa puhua on tuntunut huomiota herättävältä tai olet kääntänyt radiokanavan toiselle juontajan äänen vuoksi, tai onko kenties jokin oleellinen asia televisiossa esiintyvän henkilön asiasta jäänyt varjoon puheen ollessa hyvin huomiota herättävää?

Oletko itse tuntenut puhuessasi vaikeuksia saada äänesi kuuluville ja soimaan, tai rasittuuko äänesi helposti? Myös monenlaiset tuntemukset kurkussa voivat viitata siihen, että ääntä ei käytetä parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Hyvä puhetekniikka ja äänenkäyttö ovat osa vakuuttavaa esiintymistä, jota tarvitaan nykyään monissa erilaisissa töissä ja työtilanteissa. On melkein vaikeampi keksiä ammattia, jossa puhetta ei tarvittaisi ollenkaan. Kaikenlaiset esitelmät ja asiakastapaamiset sekä myyntitilanteet ovat arkipäivää monelle.

Jos ääni ei soi puhujan mielestä riittävän hyvin tai se kuulostaa enemmänkin variksen raakunnalta kuin puheelta, ei osaansa tarvitse tyytyä. Äänenlaatua on mahdollista parantaa opettelemalla optimaalisempi tapa käyttää ääntä.

Ehkä kuluttavin asia äänenkäytössä on puristeinen tapa tuottaa ääntä. Ääni voi kuulostaa metalliselta ja ponnisteiselta. Ääneen tulee helposti myös enemmän narinaa, eikä se kuulosta kovin soivalta. Ääni rasittuu helposti. Tuolloin äänihuulet puristuvat tiiviisti yhteen melko pitkiksi ajoiksi, myös muut lihakset kurkunpäässä saattavat olla jännittyneet ja äänihuulten alainen ilmanpaine on suuri. Tämä tapahtuu hyvin usein silloin, kun pyritään tuottamaan voimakasta ääntä. Sen sijaan, että voimistettaisiin ääntä resonanssiominaisuuden avulla lisätäänkin puristusta kurkunpäässä ja ilmanpainetta äänihuulten subglottaalisella alueella.

Esiintymistilanteissa puristeisuutta ääneen voi tulla myös esiintymisjännityksen seurauksena. Kun lihakset pyrkivät jännittymään adrenaliinin erittymisen myötä, myös kurkunpään lihakset voivat alkaa tehdä liikaa töitä. Tärkeää olisikin yrittää kanavoida jännitys johonkin muuhun paikkaan vartalossa tai pyrkiä rentouttamaan kehoa ennen äänentuottoa, jotta puheääni ei tämän myötä kärsisi.

Puristeisen äänen vastakohtana voidaan pitää huokoista ääntä. Tällöin äänihuulet käyvät äännön aikana vain harvoin ja mahdollisesti epätäydellisesti yhdessä. Ilmaa pääsee virtaamaan kurkunpäästä suuria määriä ja ääni kuulostaa hyvin vaimealta ja huokailevalta.

Puheen kannalta parasta olisi löytää näiden kahden välillä oleva työskentelymäärä äänihuuliin. On hyvä, että lihakset toimivat aktiivisesti, mutta eivät jännity liikaa. Kun oikea suhde löytyy ääni soi paremmin, kestää pidempiä aikoja puhumista ja kuulostaa täyteläiseltä ja soivalta. Puristeisuuden ollessa ongelmana jo äänen voimakkuuden vähentäminen voi joskus auttaa rennomman äänentuoton hakemisessa.

Tässä joitakin harjoituksia, joilla hyvää äänenlaatua voi harjoitella (toimivat myös hyvänä äänenlämmittelynä):

1. Ota hyvä asento siten, että selkäsi on pitkä ja niska selän jatkeena, kuvittele takaraivosta naru kattoon. Laita kämmen rintakehällesi. Tee pureskeluliikkeitä niin, että hampaat eivät kuitenkaan osu yhteen. Hymise samalla lyhyitä pätkiä matalalta korkealle ja korkealta matalalle. Tunne kädessäsi rintaresonanssin värinä. Voit kokeilla tehdä harjoituksen myös ilman pureskeluliikkeitä ja jatkaa sillä, mikä sinulle toimii parhaiten.

2. Kuukan bilabiaalinen v: Laita huulet kevyesti yhteen ja päästä huulten välistä ilma virtaamaan samalla ääntäen v-äännettä. Ääni kuulostaa vähän ampiaisen surinalta ja huulissa ja poskissa tuntuu värinää.

3. Hymise niin, että saat huulten välissä tuntumaan kutisevaa värinää.

4. Yritä pitää edellisissä harjoituksissa saavuttamasi resonanssivärinän tunne ja sano kevyesti esimerkiksi: ”mmmjjooo”.

Tee kaikki harjoitukset kevyesti. Jos tunnet kurkunpäässä joitakin tuntemuksia, yritä tehdä harjoitus kevyemmin. Jos se ei auta, älä tee nyt vaan kokeile joskus myöhemmin uudelleen. Kurkunpäässä ei pitäisi tuntua mitään näiden harjoitusten aikana.

 

Huom! Harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.

Äänen haasteet osa II: Flunssa ja kurkkukipu

Suomen syksyssä tuttuja vieraita ovat flunssa ja monenlaiset räkätaudit. Virusinfektioiden seurauksena myös ääni voi joutua koville. Nenän seudun tukkoisuuden voi kuulla äänestä nasaalisuutena tai denasaalisuutena ja kurkussa olevan tulehduksen käheytymisenä, rahisevuutena, äänen mataloitumisena tai tietynlaisen äänentuoton vaikeutumisena. Voi olla, että esimerkiksi hiljaista, soivaa ääntä on erityisen vaikeaa saada aikaiseksi. Virusinfektioiden hoitokeinona ei ole juuri muuta kuin lepo. Äänenhuoltoon kannattaa kiinnittää sairaana ollessa erityistä huomiota. Huonokuntoiset äänihuulet vaurioituvat helpommin kuin normaalisti. Kun annat äänen levätä sen ollessa huonokuntoinen vältät pahempien kudosriskien syntymisen ja nopeutat äänen parantumista.

Mutta mitkä ovat sitten ne konkreettiset keinot äänilepoon ja äänen hoitamiseen flunssan iskiessä? Tässä muutamia keinoja:

1. Vältä puhumista
– Tämä on varmasti vaikeaa jos ympärilläsi on koko ajan ihmisiä. Kerro muille, että et voi käyttää ääntäsi, tällöin puhumattomuuttasi ei koeta töykeänä.
– On hyvä tiedostaa, että äänihuulet liikkuvat helposti myös vaikka varsinaista ääntä ei tuotetakaan. Joskus vain lukiessa tai kuunnellessa musiikkia äänihuulet saattavat tehdä ns. kuivaharjoittelua äännöntuotosta. Jos huomaat näin käyvän, keskity esimerkiksi hetkeksi vain hengittämiseen.

2. Vältä erityisesti voimakkaan äänen käyttämistä
– Käytä huomion saamiseksi muuta apukeinoa kuin voimakasta ääntä. Voisiko se olla esimerkiksi pilli, jokin soitin tai käsien taputus?

3. Älä kuiskaa
– Puhu mieluummin hiljaa ääneen kuin kuiskaten. Kuiskatessa ääni tuotetaan siten, että äänihuulet ovat tiiviisti yhdessä ja ääni syntyy rustoraossa. Näin ollen kurkku rasittuu enemmän kuin tavallista ääntöä tuotettaessa.

4. Yritä välttää yskimistä
– Voit käyttää apuna yskänlääkkeitä tai kurkun kosteutusta ks. vesipiippu.

5. Vesipiippu
– Apteekista voi ostaa muovisen inhalaattorin, jolla saa kosteutettua tehokkaasti nielun, kurkun ja äänihuulet. Vesipiippua suositellaan käytettäväksi astmaatikoille, puhetyöläisille ja laulajille äänihuulten hoitoon myös muulloinkin kuin flunssan aikana.

6. Mene lääkäriin jos käheys jatkuu yli kaksi viikkoa
– Ääni voi olla tilapäisesti käheän kuuloinen ja parantua itsestään, varsinkin kun sitä ei rasiteta liikaa sen ollessa huonokuntoinen. Jos käheyttä on kestänyt kaksi viikkoa ja erityisesti jos sille ei ole olemassa selkeää syytä, on hyvä mennä tarkistuttamaan kurkku lääkärillle. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri voi todeta onko äänihuulissa punoitusta, kyhmyjä tai muuta ylimääräistä kudosta ja sulkeutuuko äänirako ääntä tuotettaessa.

 

Huom! Harjoitukset ja vinkit on suunnattu terveen äänen kehittämiseen entistä paremmin ilmaisevaksi, kestävämmäksi ja soivemmaksi. Mikäli epäilet kurkunpäässäsi patologista vaivaa tai esimerkiksi äänen käheys on kestänyt kaksi viikkoa, hankkiudu tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai foniatrille.